Aluevaaleissa on koko maassa yhteensä 10 584 ehdokasta. Ehdokkaita on 19 eri rekisteröidystä puolueesta, joiden lisäksi vaaleissa on 61 valitsijayhdistysten asettamaa ehdokasta. Ehdokkaista on miehiä 5 778 ja naisia 4 806.
Tilastokeskuksen aluevaalien ehdokasasettelusta tekemän tilaston mukaan ehdokkaista 111 on istuvia kansanedustajia. Ehdolla on siis yli puolet istuvista kansanedustajista.
Aluevaaliehdokkaista 3 346 on istuvia kunnanvaltuutettuja. Suomen 8859 kunnanvaltuutetusta ehdolla aluevaaleissa on siten 38 prosenttia.
Kaikista puolueiden asettamista ehdokkaista 80 prosenttia oli ehdokkaana myös 2021 kuntavaaleissa. Eduskuntapuolueista eniten samoja ehdokkaita on perussuomalaisilla, joista lähes 95 prosenttia oli ehdolla myös kuntavaaleissa. Vähiten myös kuntavaaleissa olleita ehdokkaita on Liike Nyt ‑puolueella.
Eduskuntapuolueista eniten ehdokkaita asetti SDP ja vähiten RKP.
Kaikkien ehdokkaiden keski-ikä on 50,3 vuotta. Miesehdokkaiden keski-ikä on 51,5 ja naisehdokkaiden 48,7 vuotta. Eduskuntapuolueista vanhimmat ehdokkaat ovat KD:lla, nuorimmat vihreillä.
Ehdokkaiksi on asettunut 3 miestä ja 2,4 naista tuhatta äänioikeutettua miestä/naista kohden. Suhteellisesti eniten naisehdokkaita on Kanta-Hämeessä. Selkeästi muita alueita vähemmän naisehdokkaita on Kainuussa ja Päijät-Hämeessä.
Ehdokkaista yli 93 prosentilla on jokin perusasteen jälkeinen tutkinto, äänioikeutetuista perusasteen jälkeisen tutkinnon on suorittanut hieman yli 76 prosenttia. Tämä selittyy osittain äänioikeutettujen ja ehdokkaiden erilaisella ikärakenteella. Eduskuntapuolueista korkein koulutustaso on vihreiden ehdokkailla. Myös RKP:n ja kokoomuksen ehdokkaat ovat keskimääräistä korkeammin koulutettuja.
Ehdokkaista työllisiä oli vuoden 2020 lopussa 70 prosenttia ja työttömänä noin seitsemän prosenttia. Äänioikeutetuista työllisiä oli noin puolet ja työttömänä 7,6 prosenttia. Ehdokkaista oli eläkeläisiä selvästi äänioikeutettuja vähemmän. Äänioikeutetuista eläkeläisiä oli noin kolmannes. Työllisyysaste lasketaan työllisten osuutena työikäisestä, 18–64-vuotiaasta väestöstä.
Ehdokkaissa on maa- ja metsätalousyrittäjät mukaan lukien enemmän yrittäjiä kuin äänioikeutetuissa. Yrittäjien osuus työllisistä ehdokkaista on noin 14 prosenttia ja äänioikeutetuista hieman yli 10 prosenttia. Eduskuntapuolueista eniten yrittäjiä on ehdokkaana Liike Nyt ‑puolueella ja keskustalla.
Äänioikeutettujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani vuodelta 2020 oli 22 300 euroa, ehdokkaiden 30 900 euroa. Ehdokkaiden käytettävissä oleva rahatulo on keskimäärin 39 prosenttia suurempi kuin äänioikeutettujen. Käytettävissä olevat rahatulot ovat suurimmat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella niin äänioikeutetuilla kuin ehdokkaillakin. Käytettävissä olevilla rahatuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista, työhön liittyvistä luontoiseduista sekä tulonsiirroista.
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.