Vuonna 2023 alkuun pääsevä uusi sote tuo aivan uuden vaiheen suomalaisten kuntien elämään, kun raskaat sosiaali- ja terveysalan menot siirtyvät valtion kontolle. Samalla kunnat menettävät yli 20 miljardia erilaisia valtiolta saatuja tuloja. Kuntien omalle vastuulle jää päivähoidon, koulujen ja vapaa-ajan palvelujen järjestäminen.
Suomen Kuvalehti tarkasteli vuoden ensimmäisen numeron jutussaan muun muassa sitä, millaisia talousnäkymiä uusi sote luo kunnille. Muutoksia voi ainakin osittain kuvailla jopa hämmästyttäviksi.
Tuulivoimasta ja myllyjen sijoittelusta ollaan montaa mieltä, mutta esimerkiksi juuri tuulivoimaa paljon alueelleen saaneet tai haalineet kunnat tulevat olemaan voittajia sote-uudistuksessa. Iin kuntavero laskee sote-uudistuksen jälkeen laskennallisesti 9,11 prosenttiin. Edellyttäen, että kaikki kuntaan kaavaillut voimalat toteutuisivat, voitaisiin Iin kuntavero teoriassa laskea 2,43 prosenttiin. Sillä pääsisi jo toden teolla houkuttelemaan uusia asukkaita, kun esimerkiksi Oulun veroprosentin on arvioitu olevan sote-uudistuksen jälkeen 8–10 prosenttia. Ii sai viime vuonna tuulivoimaloista kiinteistöverotuottoa 1, 2 miljoonaa euroa alueellaan sijaitsevasta 56 myllystä.
Tottahan tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta tuskinpa Iin päättäjät tulevat laskemaan veroprosenttia teoreettiselle alarajalle. Investointi- ja velanhoitotarpeita riittänee.
Oma lukunsa tuulivoimakuntien joukossa on Lestijärvi, joka teoriassa voisi laskea kuntaveronsa nollaan. Lestijärvelle toteutuu 69 tuulimyllyä vuoden 2024 loppuun mennessä.
Uuden soten myötä voi jossitella myös sillä, että tehtiinkö Oulun suuri kuntaliitos turhaan ja mahdollisesti sekä Oulun että liittyneiden kuntien sekä niiden asukkaiden vahingoksi. Uusi sote olisi poistanut Ylikiimingin, Haukiputaan, Yli-Iin, Kiimingin sekä Oulunsalon ja toki myös Oulun sote-taakan. Se olisi luonut päättäjille aivan uudenlaisen näkymän kuntien kehittämiseen.