Nuorena lääkärinä minulla oli mahdollisuus jalkautua viikoittain Tornion reuna-alueille. Muistelen noita vuosia kiitollisena; ammattitaitoinen terveydenhoitaja ohjasi nuorta lääkäriä – taisimme olla saman ikäisiä, mutta Seija tietysti pidempään jo työelämässä ollut. Lisäksi neuvolan tiloissa pääsi tekemään normineuvolan ohessa monenlaista toimenpidettä, mikä näin jälkeenpäin vähän hirvittää. Onneksi olen harrastanut puutöitä, joten pikku toimenpiteet sujuivat ilman suurempia haavereita.
Nyt Tornion etäisimmät alueet ovat kuihtuneet ja moni on siirtynyt keskustaan kerros- tai palvelutaloihin. Palveluita kuitenkin tarvitaan, joten on välttämätöntä miettiä uudenlaisia toteuttamismalleja; samalla voimme yhdistää erilaisia palveluita kuten lasten ja nuorten palvelut (neuvolat, kouluterveydenhuolto), aikuisten palvelut (ajokorttitodistukset, terveystarkastukset, lääkehoidon toteuttaminen jne), sosiaalialan ammattilaisten tekemät ikäihmisten hoitoa ja pärjäämistä tukevat linjaukset, mielenterveyttä tukevat ryhmämuotoiset toiminnat ym. Lääkärin tarve liikkuvissa palveluissa on ollut vähäistä — kokenut, väestön tunteva hoitotyön ammattihenkilö pärjää useimmissa tehtävissä ilman lääkäriä.
Lähihoitajat tekevät kotikäyntejä sekä taajamissa että syrjemmällä. Ilman heidän työpanostaan ei liikkuvia palvelujakaan kysyttäisi ja moni säännöllistä apua arjessaan tarvitseva joutuisi siirtymään lähelle palvelukeskuksia. Lääkärillä on rooli terveydenhoitajan/lähihoitajan rinnalla, mutta se hoituu varsin hyvin etäyhteyksin; väestökin on hiljalleen tottumassa videovastaanottoon — eihän se oikeasti puhelinkeskustelusta eroa ja juttukumppanikin näkyy. Itse olen etälääkärin töitä tehdessäni useammankin kerran todennut, että meidän hoitotyön ammattilaiset ovat jämptiä väkeä ja heidän kanssaan on ollut hyvä työskennellä. Joskus kävi niin, että minä puhuin suomea ja vastapuoli Keski-Pohjanmaalta omainlaista ruotsia – toisiamme ymmärsimme. Etäohjeinkin hoito on toteutunut; usein yhteys on otettu varmuuden vuoksi.
Pohjois-Pohjanmaalta löytyy kuntia palveleva sairaanhoitopiirin liikkuva terveysyksikkö Silmo, mikä on varustettu silmänpohjakuvausvälineistöllä. Lisäksi Silmossa seulotaan diabeettista silmänpohjanrappeumaa. Seulontojen kattavuus on todella hyvä, yli 90%, ja ihmiset tyytyväisiä lähipalvelusta.
Muuallakin maassa on innovoitu. Kymenlaaksossa on kehitetty liikkuva arviointi-malli palveluasunnoissa asuville tai kotihoidon piirissä oleville ikääntyneille. Sairaanhoitaja voi tehdä lähidiagnostiikkaa, esim ottaa tulehdusarvon ja konsultoida lääkäriä. Näin on vältetty useampi päivystyskäynti sairaalassa. Kevyempi ja asiakkaalle inhimillisempi tapa hoitaa terveysasiat.
Liikkuva palvelu ei ole itseisarvo vaan aina pitää arvioida sen lisäarvo verrattuna perinteiseen vastaanottoon. Terveyden- ja sosiaalialan ammattilaisia tarvitaan etäämmälläkin ja jos tarjolla on sujuvasti toteutuva etä- tai liikkuva palvelu, niin palvelulle on varmasti kysyntää.
Päivi Hirsso, aluevaaliehdokas, LT, erikoislääkäri, varavaltuutettu, Oulu, hyvinvointilautakunnan jäsen, Kokoomus