Pal­ve­lut kai­paa­vat enem­män valin­nan­va­paut­ta ja vähem­män jonoja

Tam­mi­kuus­sa käy­dään Suo­men his­to­rian ensim­mäi­set alue­vaa­lit, jois­sa vali­taan alue­val­tuus­tot uudis­ta­maan sosiaali‑, ter­veys- ja pelas­tus­pal­ve­lui­ta. Perus­tet­ta­vat hyvin­voin­tia­lu­eet muo­dos­ta­vat vas­ta hal­lin­non. Sote-pal­ve­lu­jen var­si­nai­nen uudis­ta­mi­nen jää alue­vaa­lien jäl­kei­seen aikaan. Ei ole mer­ki­tyk­se­tön­tä, ket­kä näis­tä asiois­ta ovat päättämässä.

Alue­vaa­leis­sa on kyse sii­tä, miten suju­vas­ti ihmi­set pää­se­vät ter­veys­kes­kuk­seen, ikäih­mis­ten hoi­va­ko­tiin tai las­ten­suo­je­lun pal­ve­lui­hin. Kyse on myös sii­tä, miten nopeas­ti pelas­tus- ja ensi­hoi­to­pal­ve­lut toi­mi­vat. Alue­val­tuus­tois­sa on rii­tet­tä­vä roh­keut­ta uudis­taa pal­ve­lui­ta, jot­ta hoi­toon pää­sy para­nee ja rajal­li­nen raha­mää­rä riit­tää ikään­ty­vän väes­töm­me pal­ve­lui­den rahoittamiseen.

2020-luvun sote-pal­ve­luis­sa hyö­dyn­ne­tään digi­taa­li­sia ja liik­ku­via pal­ve­lui­ta, kuten etä­vas­taan­ot­to­ja ja ter­veys­bus­se­ja. Pal­ve­lut tuo­daan sin­ne, mis­sä ihmi­set ovat – jopa koti­soh­val­le. Pal­ve­lu­jen laa­tu ja saa­vu­tet­ta­vuus ovat tär­keäm­piä kuin ter­veys­kes­kus­ten sei­nät ja van­hat kun­ta­ra­jat. Byro­kra­tian sijaan raho­jen on ohjau­dut­ta­va ihmi­sen hoi­toon ja hoivaan.

Pal­ve­lu­jen uudis­ta­mi­ses­sa on aja­tel­ta­va asiak­kaan ja veron­mak­sa­jan näkö­kul­mas­ta. Ideo­lo­gi­set syyt eivät saa estää jär­ki­rat­kai­su­ja. On perus­tel­tua, että hyvin­voin­tia­lu­een lisäk­si pal­ve­lu­ja voi­vat tuot­taa myös yri­tyk­set ja sote-alan jär­jes­töt, jois­sa yleen­sä syn­ty­vät par­haat inno­vaa­tiot pal­ve­lui­den uudis­ta­mi­sek­si. Ei ole väliä, kuka pal­ve­lu­ja tuot­taa, kun­han nii­hin pää­see suju­vas­ti ilman tar­pee­ton­ta jonotusta.

Kun ter­veys­kes­kuk­seen pää­see heti, kun ongel­mia ilme­nee, sääs­täm­me pit­kän pen­nin, kun ihmi­siä ei tar­vit­se lähet­tää suo­raan Oulun yli­opis­tol­li­seen sai­raa­lan. Ennal­taeh­käi­se­viin pal­ve­lui­hin ja ongel­mien var­hai­seen rat­kai­se­mi­seen on sik­si panos­tet­ta­va nykyis­tä enemmän.

Yksi kei­no var­mis­taa nopea ja suju­va hoi­toon pää­sy ovat pal­ve­luse­te­lit, joi­den avul­la ihmi­nen voi itse päät­tää, mis­tä pal­ve­lun­sa hank­kii. Esi­mer­kik­si mie­len­ter­veys­pal­ve­luis­sa oli­si hyvä ottaa käyt­töön tera­pia­ta­kuu, joka takai­si, että hoi­toon pää­see nopeas­ti. Jos hyvin­voin­tia­lue ei kyke­ni­si itse tar­joa­maan pal­ve­lui­ta laki­sää­tei­ses­sä mää­rä­ajas­sa, oli­si ihmi­nen oikeu­tet­tu pal­ve­luse­te­liin, jol­la avun voi­si hakea myös yksi­tyi­sel­tä palveluntuottajalta.

Tar­vit­sem­me sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lui­hin enem­män valin­nan­va­paut­ta ja vähem­män jono­ja. Kai­ken tämän rahoit­ta­mi­seen tar­vit­sem­me vas­tuul­lis­ta talou­den­pi­toa – emme maakuntaveroa.

Nii­lo Hei­no­nen, kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu, tar­kas­tus­lau­ta­kun­nan puheen­joh­ta­ja, alue­vaa­lieh­do­kas, Oulu, Kokoomus