Rantapohja kysyi sote-uudistuksesta ja aluevaaleista eduskuntapuolueiden Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtajilta. Vastaajana Oulun vaalipiirin Vihreiden puheenjohtaja Marjo Tapaninen.
Palveluiden parantaminen ja niiden tasavertainen saatavuus ovat uudistuksen lähtökohta. Miten ne saadaan toteutumaan harvaan asutuilla alueilla?
– Palvelukartoitusten avulla tehtävä nykytila-analyysit, selvitettävä vaihtoehtoisten mallien avulla mahdollisuudet uudistaa ja lisätä uusia toimintamalleja ja innovaatioita toiminnoissa. Esimerkiksi lääkäri ja hoitaja tarvittaessa kotiin.
Säilytetään puhelinpalvelut sähköistyvien palvelujen ohella ja vahvistetaan selkokielisyyttä. Netin käytön haasteita on muillakin kuin ikääntyneillä. Digiyhteyksiä voidaan lisätä jatkuvan koulutuksen ja palvelu-/tuotekehittelyn avulla. Hyvinvointialueiden käynnistyessä voidaan uudistaa mahdollisesti vanhentuneita käytäntöjä.
Mikä on Pohjois-Pohjanmaalla sote-uudistuksen suurin haaste ja miten se ratkaistaan?
– Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on maantieteelliseltä kooltaan maan suurimpia, ulottuen Kalajoelta Kuusamoon. Oulussa asuu puolet koko hyvinvointialueen asukkaista, kun esimerkiksi Koillismaalla alle 5 % asukkaista. Hyvinvointialueella on tällä hetkellä nuorin, mutta nopeimmin vanheneva väestö. Olemme myös väestömäärältään suurimpia hyvinvointialueita. Alueen suuri koko, maantieteellisesti ja väestömäärältään, ja väestön keskittyminen asettavat haasteita, miten rakennetaan asukkaiden näkökulmasta yhdenvertaiset ja saavutettavat palvelut. Pohjois-Pohjanmaan erityispiirteenä on, että täällä kaikki on rakennettava “alusta”, kun 19 sote-organisaatiota ja 2 pela-organisaatiota yhdistetään “saman katon alle”. Toisaalta tilanne tiedostaen, ennakoiden ja “puhtaalta pöydältä” liikkeelle lähtien, on mahdollista rakentaa palvelut, jotka huomioivat ihmisten tarpeet eri puolilla hyvinvointialuetta. Palvelut voidaan viedä ihmisten luo liikkuen ja digitalisaatiota hyödyntäen.
Tarvitaanko aluevaltuuston ja ‑lautakuntien tueksi esimerkiksi kunta- tai palvelualuekohtaisia neuvottelukuntia varmistamaan alueen äänen kuuluminen päätöksenteossa?
– Keskustelu neuvottelukunnista on kesken, vaikka niiden perustamisesta on valmistelussa sovittu. Avoimia kysymyksiä neuvottelukuntiin liittyen on mm. tarvitaanko neuvottelukuntia millaisilla kokoonpanoilla ja millä perusteilla niihin valitaan edustajat? Millainen rooli ja tehtävät neuvottelukunnilla olisi?
Aluevaltuutettujen ja luottamushenkilöiden tulee toimia koko hyvinvointialueen parhaaksi. Jos tämä toteutuu, niin mihin neuvottelukuntia tarvitaan?
Veikkauksesi äänestysprosentiksi.
– Nämä ovat ihmisten vaalit, joissa päätettävät asiat ovat ihmisiä lähimpänä, joten äänioikeutta on tärkeä käyttää. Kaikkien yhteiskunnallisten toimijoiden on oltava aktiivisia ja tavoiteltava vähintään kuntavaalien valtakunnallista äänestysprosenttia 55.
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.