Suomen ensimmäiset aluevaalit järjestetään tammikuun 23. päivä. Vaaleissa valitaan aluevaltuutetut, jotka päättävät terveydenhuoltoon, sosiaalihuoltoon ja pelastustoimeen liittyvistä asioista. Uudistuksen myötä heidän eteensä tulevat päätettäväksi asiat, jotka liittyvät esimerkiksi kasvaviin mielenterveysongelmiin, tukkeutuneeseen oppilashuoltoon, väestön ikääntymiseen tai työvoimapulaan.
Aluevaltuustoissa tehdään päätöksiä esimerkiksi terveyskeskuksen ja sairaaloiden sijainneista, lakkautuksista, ulkoistuksista tai siitä miten lääkäri ja hoitaja ovat tavoitettavissa tai millainen palvelutaso yksittäisillä paloasemilla on. Aluevaltuustot päättävät myös palveluista perittävistä asiakasmaksuista.
Muutoksen taustalla on mittava hallinnollinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyvät kokonaisuutena uusille hyvinvointialueille, maakuntatasolle, pois esimerkiksi Oulun kaupungin päätösvallasta. Palveluiden oletetaan säilyvän arjessa ennallaan, ja tavoitteena on niiden parantaminen uuden järjestelyn myötä. Uudistuksella halutaan myös kaventaa alueellisia terveyseroja ja sovittaa perus- ja erityissairaanhoito paremmin yhteen. Ajatuksena on, että systeemistä tulee toimivampi, kun asioista on päättämässä yksittäistä kuntaa laajempi organisaatio.
Uudistuksen yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon menot ja tulot siirtyvät kunnilta hyvinvointialueelle, jossa ne menevät valtion budjetin kautta. Alueita rahoitetaan valtionosuusjärjestelmästä. Kuntien tämän vuoden tilinpäätös ja ensi vuoden talousarvio muodostavat sen lähtökohdan, mikä on hyivnvointialueiden budjetti kokonaisuudessaan. Kokonaisveroasteen pitäisi pysyä kuntalaisille samana, vaikka verottaja vaihtuu.
Hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyössä painopiste on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, mikä vähentää tarvetta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Kunnat vastaavat jatkossakin muun muassa päivähoidosta, opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista.
Oulu ja Ii kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen, ja sen asioista tulee päättämään 79 aluevaltuutettua. Aluevaaleissa vaalipiirinä on hyvinvointialue. Ehdokkaat asetetaan koko hyvinvointialueelle, äänestäjät äänestävät vain oman hyvinvointialueensa ehdokkaita ja tulos lasketaan hyvinvointialuekohtaisesti.
Aluevaltuustot aloittavat työnsä maaliskuussa, ja palveluiden järjestämisvastuu siirtyy niille vuoden 2023 alussa. Hyvinvointialueilla on itsehallinto, jonka ylintä valtaa käyttää aluevaltuusto. Aluevaltuutetut valitsevat aluehallituksen, joka johtaa hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta. Ne valitsevat myös hyvinvointialuejohtajan.
Hyvinvointialueita on kaikkiaan 21. Helsingissä ei vaaleja pidetä, koska siellä kaupunki vastaa edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja pelastustoimesta.
Ennakkoäänestys on 12.–18.1. ja ulkomailla 12.–15.1. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 23.1. Ennakkoäänestysaikana voit valita äänestyspaikan vapaasti. Vaalipäivänä voit äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka mainitaan sinulle lähetetyssä äänioikeusilmoituksessa. Jatkossa aluevaalit toimitetaan kuntavaalien yhteydessä joka neljäs vuosi.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue haastaa Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Lapin hyvinvointialueet eli koko pohjoisen yhteistyöalueen kisaamaan äänestysaktiivisuudesta aluevaaleissa. Pohjois-Pohjanmaalla tullaan tarjoamaan torikahvit siinä kunnassa, jossa äänestetään vilkkaimmin.
TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.