Iisu, suun­nis­tus­seu­ra, johon ei uskottu

50-vuotiaan suunnistusseura Iisun juhlavuosikokouksessa kukitettiin 1981 lähtien Iisun puheenjohtia. Kuvassa vasemmalta Toivo Veijola, Mauno Hautala, Anneli Vilppola, Risto Liedes, Matti Haatainen, Tuulikki Hapuoja, Kimmo Kakko, Matti Paaso, Seppo Keltamäki, Sakari Liedes ja nykyinen puheenjohtaja Markku Loukusa.50-vuotiaan suunnistusseura Iisun juhlavuosikokouksessa kukitettiin 1981 lähtien Iisun puheenjohtia. Kuvassa vasemmalta Toivo Veijola, Mauno Hautala, Anneli Vilppola, Risto Liedes, Matti Haatainen, Tuulikki Hapuoja, Kimmo Kakko, Matti Paaso, Seppo Keltamäki, Sakari Liedes ja nykyinen puheenjohtaja Markku Loukusa.

Iisu on iiläi­nen suun­nis­tus­seu­ra. Laji­seu­ra maa­lais­pi­tä­jäs­sä oli ilmes­tys, johon ei uskot­tu. Nyt on taka­na 50 vuo­den tai­val. Eikä Iisu aio hyy­tyä vieläkään.

Iisun syn­ty­sa­nat lausut­tiin aika­naan Iin Urhei­li­joi­den suunnistusjaostossa.

– Yleis­seu­ras­sa me olim­me kui­ten­kin vähän orpo­po­jan ase­mas­sa. Sit­ten syn­tyi aja­tus, että omas­sa seu­ras­sa oli­si oma val­ta teh­dä niin kuin halut­tiin, muis­te­li juh­la­ko­kous­väel­le perus­ta­ja­jä­sen ja seu­ra-aktii­vi Mat­ti Haa­tai­nen.

Vil­kas­ta kes­kus­te­lua käy­nyt kokous­vä­ki puki sanoik­si sen­kin, että Iisun luo­mis­työs­sä oli kyse myös lajien väli­ses­tä kisas­ta. Pesä­pal­lo­pi­tä­jä Iis­sä suun­nis­tus oli uut­ta ja outoa. Eikä alku mitään juh­laa ollut muu­ten­kaan, sil­lä yleen­sä­kään maa­seu­tu­pi­tä­jän laji­seu­ran tule­vai­suu­teen usko­via oli harvassa.

Epä­luu­lo sai iisu­lai­set pure­maan ham­paan yhteen. Eipä aikaa­kaan, kun seu­ra kor­ja­si arvo­ki­sa­me­nes­tys­tä. SM-kul­taa ja voit­to­ja Juko­lan vies­tis­tä ja ras­ti­vii­koil­ta toi­vat sekä mies­ten että nais­ten joukkueet.

Seu­ran oma onnik­ka kier­te­li ahke­ras­ti pit­kin Suo­mea ja naa­pu­ri­mai­ta­kin. Juh­la­ko­kous­vä­ki muis­te­li vilk­kaas­ti, kuin­ka makeil­ta mais­tui­vat kisa­tuok­si­nas­sa pais­te­tut räis­kä­leet ja omien huol­to­jouk­ko­jen kok­kaa­mat sopat, jois­ta eri­tyis­kii­tos­ta annet­tiin yhä kil­pai­le­val­le ja tal­koi­ta teke­väl­lä Anne­li Vilp­po­lal­le.

Samoin muis­tel­tiin sitä intoa, mil­lä toi­min­ta rahoi­tet­tiin. Iisu­lai­set aska­roi­vat jou­lu­lyh­tei­tä, ura­koi­vat muut­to­ja, teki­vät risusa­vot­to­ja ja monen­lais­ta muu­ta tal­koo­työ­tä. Raha teh­tiin koval­la työl­lä ja uhraa­mal­la seu­ral­le aikaa. Jos jos­kus oli­kin uupu­mus­ta, aika on kul­lan­nut muistot.

Joka vuo­si iisu­lai­sia ja näh­dään edel­leen Juko­lan Vies­tis­sä ja Kai­nuun ras­ti­vii­kol­la ja ulko­puo­lel­la maan rajo­jen. Iis­sä suun­nis­tus­ki­so­ja jär­jes­te­tään pari kol­me ker­taa vuo­des­sa. Sen lisäk­si iiläis­seu­ra jär­jes­tää omal­la vuo­rol­laan muun muas­sa har­joi­tus­ki­sa Oulu­ras­te­ja pari ker­taa vuodessa.

Kar­toi­tus on laa­jen­tu­nut. Iin kun­nan laa­je­ne­mi­sen myö­tä kart­to­ja on teh­ty Kui­va­nie­mel­tä ja Jak­ku­ky­läs­tä. Täl­lä het­kel­lä Iisun puheen­joh­ta­ja­na toi­mii Mark­ku Lou­kusa, ja seu­ran toi­min­taa pai­no­te­taan lap­siin ja nuo­riin sekä yhteis­työ­hön kou­lu­jen kanssa.

Uuden pol­ven iisu­lai­sia edus­ti­vat juh­la­ko­kouk­ses­sa Lee­vi Hie­ta­la (4 v) ja Nel­la Hie­ta­la (6 v). Molem­mat aloit­ti­vat suun­nis­tus­kou­lun vii­me kesä­nä. Nel­la muo­toi­lee lajin ilot totea­muk­seen ”kos­ka se on haus­kaa ja sii­tä saa jal­koi­hin voi­maa”. Nel­la tyk­kää kovas­ti myös suun­nis­tus­kou­lun opes­taan Anni Lou­kusas­ta.

– Me syö­tiin siel­lä met­säs­sä mus­ti­koi­ta ja vadel­mia. Anni on hyvä opet­ta­ja. Se kek­sii aina ideoi­ta ja kysyy, että onko sinul­la suun­ni­tel­mia, miten jatketaan.

Pik­ku­ve­li Lee­vi (4) on myös muka­na suun­nis­tus­kou­lus­sa ja hänen paras suun­nis­tus­kou­lu­ka­ve­rin­sa on isä Jou­ko Hie­ta­la ja välil­lä muka­na ole­va koira.

Nel­lan ja Lee­vin äiti Mari­ka Hie­ta­la on suun­nis­ta­nut aiem­min­kin ja las­ten paris­sa töi­tä teke­vä­nä hän tie­tää, että met­säs­sä liik­ku­mi­nen on tai­to, jota pitää ope­tel­la. Hän arvos­taa suun­nis­tus­ta myös sik­si, että se on laji, joka vah­vis­taa luon­to­yh­teyt­tä ja opet­taa arvos­ta­maan ja kun­nioit­ta­maan luon­toa. Hie­no on sekin, että suun­nis­ta­mi­nen sopii kai­ken ikäi­sil­le ja se on koko per­heen harrastus.

Nel­la ja Las­si luke­vat vii­me kesän huip­pu­het­kiin vie­rai­lun Rova­nie­mel­lä jär­jes­te­tyn Juko­lan vies­tin kisa­ky­läs­sä. Se oli mat­ka, jos­sa riit­tää häm­mäs­te­le­mis­tä yhä.

– Ja uskot­ko, että siel­lä ei ollut yhtään talo­ja, vaan kaik­ki asui­vat tel­tois­sa. Ja arvaa­pa mitä. Äiti sanoi, että siel­lä on suih­kut ja sau­na­kin teltassa.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.