Itsenäisyyspäivä on sivuutettu ja joulu kolkuttelee ovella. Poikkeukselliset olosuhteet jatkuvat, toive koronan katoamisesta ei vieläkään ole totta. Uutiset Puolan ja Valko-Venäjän rajaselkkauksista, viljan ja sähkön rajut hinnannousut, ennakoitu korkotason nousu ja inflaation liikkeelle lähtö maailmalla, saa miettimään miten ne vaikuttavat ennen pitkää meihin.
Nuoremmalle ikäpolvelle tiedoksi, että sana inflaatio tarkoittaa rahan ostovoiman heikkenemistä ja hintojen nousua. Ilmiöllä ei ole vuosikausiin ollut suurta merkitystä länsimaissa.
Pandemiat ja pakolaiskriisit osoittavat, että ongelmiin varautuminen on viisautta. Suomalaisten tulisi pyrkiä omavaraisuuteen ainakin ruoan, lämmön ja energian suhteen. Esimerkiksi sähkön pörssihinnan raju nousu tulee suomalaisten maksettavaksi, kun emme ole omavaraisia sähkön tuotannossa. Lämmöntuotannossakin on siirrytty entistä enemmän ulkomaisiin polttoaineisiin, hiilineutraaliuden nimissä. Käytännössä se tarkoittaa Oulun seudullakin vähintään satojen työpaikkojen menetystä, rahavirtojen ohjautumista ulkomaille ja uskoa siihen että esim. Venäjä tuottaa energian ympäristöystävällisemmin kuin me!
Jatkuva tuotannon ulkoistaminen aiheuttaa pitkällä aikavälillä riskin, että emme pysty ylläpitämään elintasoamme. Verovaroin tuotettu koulutus, terveydenhuolto, sosiaalietuudet ynnä muu sellainen rahoitetaan tuotannosta ja viennistä saatavilla tuloilla. Toivottavasti myös tulevaisuudessa voimme sanoa, kuten Yhdysvaltain presidentti Barack Obama Suomessa vieraillessaan: “Suomessa kaikista köyhimmälläkin lapsella on maailman paras koulu.”
Tämä käsitys vahvistui myös kirjoittajalle syksyn aikana, kun oli tilaisuus kiertää Iin kouluja useamman päivän aikana. Kouluilla tehdään huipputyötä, henkilöstön motivaatio on hyvä ja ongelmat kohtuullisen pieniä ratkaistavaksi.
Nokian suurinvestointipäätöstä Ouluun ei olisi syntynyt ilman Oulun yliopistoa ja Oulun seudun ihmisten korkeaa osaamistasoa. Toki tämäkin yksikkö tulee tarvitsemaan myös ulkomaisia asiantuntijoita. Satojen miljoonien eurojen hanke, rakennusalaltaan noin 75 000 m², työllistämisvaikutus ja adrenaliinipiikki näkyy alkuvaiheista lähtien myös Iissä. Investointi luo Nokialle 2 300–2 500 työpaikkaa tuotekehitykseen ja tuotantoon, vain vartin ajomatkan päähän Iistä.
Pohjois-Pohjanmaan hopeatilalla oleva kasvukunta Ii onkin hyvä vaihtoehto heille, jotka arvostavat maalaiskunnan ihmisen kokoista arkea, moni-ilmeistä luontoa ja kehittyviä palveluja. Teemme joka päivä töitä, että kehittyisimme entistä paremmaksi paikaksi nykyisille ja tuleville iiläisille. Tämä vaatii herkkää korvaa ja sujuvaa asiankäsittelyä.
Iin kasvu saa vauhtia useista rakennuskohteista ensi vuonna. Meillä on selkeästi pula laadukkaista vuokra- ja omistusasunnoista. Yksityisen sektorin ja yritysten kiinnostus Iihin on lisääntynyt. Kunta tukee tätä kehitystä muun muassa kaavoituksella ja maanhankinnalla. Iin varhaiskasvatus uudistuu muun muassa palvelusetelin ja uusien tilojen myötä.
Pohjoinen on siis mahdollisuus – hyviä uutisia rakentamisesta, kaavoituksesta, näkyvyydestä ja palvelujen parantamisesta on luvassa Iistä lisää.
Toivotan rauhallista joulun aikaa kuntalaisille, kunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille.
Iiläisten puolesta toivotan kunnanjohtaja Ari Alatossavalle menestystä uudessa tehtävässä Oulun konsernijohtajana ja kiitän Iissä tehdystä kahden vuosikymmenen mittaisesta merkittävästä työstä.
Ilkka Pakonen, Iin kunnanhallituksen puheenjohtaja, Keskusta