Yleisradion ja sanomalehtien digitaaliset palvelut ovat suomalaisten mielestä verkon luotettavimmat uutismediat, selviää IROResearchin lokakuussa Uutismedian liiton toimeksiannosta toteuttamasta Suomalaisten uutismedia 2021 ‑tutkimuksesta. Verkon eri uutispalveluiden luotettavuutta selvitettiin nyt ensimmäisen kerran. Myös laadukkuudessa Yle ja sanomalehdet päihittävät muut verkkomediat selvästi.
Kun suomalaiset arvioivat verkossa julkaistavien uutispalveluiden luotettavuutta asteikolla 1–10, Yleisradion digitaaliset palvelut saavat arvosanan 7,9 ja sanomalehdet 7,6. Kolmanneksi sijoittuvat MTV:n digitaaliset palvelut ovat jo selvän eron päässä arvosanalla 6,9. Neljänneksi sijoittuvat aikakauslehtien (6,4) ja viidenneksi kaupunkilehtien (6,3) digitaaliset palvelut. Vähiten luotettaviksi arvioidaan sosiaalisen median palvelut, hännänhuippuina TikTok (2,2) ja Jodel (2,3).
Ylen johtoasema korostuu erityisesti yli 65-vuotiaiden parissa. Nuorimpien, 15–24-vuotiaiden, keskuudessa sanomalehtien verkkopalvelut kiilaavat luotettavuudessa Ylen rinnalle arvosanalla 8,2.
Sanomalehtien digitaalinen sisältö tunnistetaan yhtä luotettavaksi kuin painettu sisältö. Suomalaisista lähes kolme neljästä (64 %) mainitsee luotettavuuden merkityksen kasvaneen heidän omassa mediankäytössään. Eniten luotettavuuden merkitys on kasvanut 15–24-vuotiaiden keskuudessa (70 %).
Suomalaisista 15 vuotta täyttäneistä 70 prosenttia arvioi sanomalehtien julkaisevan uutiset digitaalisessa kanavassa yhtä luotettavina kuin painetussa lehdessä. Vain seitsemän prosenttia on asiasta eri mieltä, ja juuri kukaan ei ole täysin eri mieltä. Reilu viidennes (23 %) suomalaisista ei osaa ottaa kantaa suuntaan tai toiseen.
– Suomalaisten vuosikymmeniä toteama ’painettu sana on totta’ on saatu siirtymään myös sanomalehtien digitaaliseen julkaisemiseen. Verkossa julkaistavan sisällön luotettavuus on journalistisen uutissisällön tekijöille itsestäänselvyys, mutta on hienoa todeta myös suomalaisten tunnistaneen tämän, iloitsee Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.
– Kun erityisesti nuorimpien uutismedian käyttö on jo pitkään painottunut digitaaliseen uutissisältöön, on varsin ymmärrettävää, että reilu viidennes suomalaisista ei koe voivansa ottaa varmaa kantaa, onko painetun ja digitaalisen sanomalehden sisältö yhtä luotettavaa.
Uutismedioiden verkkopalveluiden laadukkuusmielikuvasta Uutismedian liitolla on seurantaa jo useiden vuosien ajalta. Yleisradion ja sanomalehtien digitaaliset palvelut sijoittuvat laadukkuudessa selkeään kärkeen, kuten aiempinakin vuosina. Asteikolla 1–10 Ylen digipalvelut saavat 15 vuotta täyttäneiltä suomalaisilta arvosanan 7,8 ja sanomalehtien digitaaliset palvelut 7,5. MTV:n digitaaliset palvelut sijoittuvat kolmanneksi lähes kokonaisen numeron erolla (6,7). Neljänneksi sijoittuvat aikakauslehtien digitaaliset palvelut (6,1) ja viidenneksi kaupunkilehtien digitaaliset palvelut (5,7).
Verkkopalveluiden laadukkuudessa eri medioiden kärkipään järjestys on sama kuin luotettavuudessa, kuten myös sosiaalisen median palveluiden jääminen takamatkalle. Hännänhuiput ovat tässäkin Jodel (2,5) ja TikTok (2,6).
Kun suomalaisia pyydettiin avoimella kysymyksellä kertomaan, mitkä uutismediat heidän mielestään vahvistavat demokratiaa ja sananvapautta, kärkeen nousivat Yle ja sanomalehdet. Sanomalehdistä nimeltä mainittiin useimmin Helsingin Sanomat.
Monet kuvasivat demokratiaa ja sananvapautta vahvistaviksi medioiksi kaikkia luotettavia, laadukkaita, monipuolisia, riippumattomia ja puolueettomia medioita. Esimerkkejä tutkimukseen vastanneiden avoimista vastauksista:
– Demokratiaa ja sananvapautta vahvistavat sellaiset uutismediat, jotka tukeutuvat luotettaviin tutkimuksiin ja vahvaan taustatyöhön. Asioita ja ilmiöitä on analysoitava monelta kannalta, ja huomioitava myös eriävät näkemykset.
– Alustasta tai tyypistä riippumatta lähtökohtaisesti kaikki uutismediat, jotka ovat riippumattomia, poliittisesti sitoutumattomia ja omaavat journalistisen eettisyyden julkaista vain todellista, puolueetonta ja riippumatonta sisältöä, joka ei kärjistä, värity tai harhaanjohda ajaen jonkin tietyn tahon etua.”
Kun suomalaiset arvioivat eri medioiden toimintaa ympäristövastuun, taloudellisen vastuun, sosiaalisen vastuun ja yhteiskuntavastuun osalta, yhteisen ykkössijan jakavat painetut sanomalehdet ja digitaaliset sanomalehdet. Ainakin joissakin näistä vastuun osa-alueissa sekä painettuja että digitaalisia sanomalehtiä pitää vastuullisena 58 prosenttia suomalaisista. Ero kolmannen sijan jakaviin televisioon (51 %) ja radioon (51 %) on seitsemän prosenttiyksikköä.
Yksittäisistä vastuualueista korkeimman arvion saa yhteiskuntavastuullisuus.
Yhteiskuntavastuullisuuden liittää painettuihin sanomalehtiin joka toinen (51 %) suomalainen. Toiseksi korkein tulos löytyy ympäristövastuullisuudesta, jonka liittää digitaalisiin sanomalehtiin 44 prosenttia suomalaisista.
Kolmanneksi korkein tulos on jälleen yhteiskuntavastuullisuuden osa-alueella, kun 39 prosenttia suomalaisista liittää sen televisioon.