Alakylän, Tirinkylän, Haipuskylän sekä Hanhiperän osayleiskaavatyöhön ryhdyttiin suurin toivein vuonna 2015. Vuoden 2017 aikana tehtiin kyläselvitys yhteistyössä asukkaiden kanssa. Vuoden 2019 keväällä osayleiskaavan luonnos tuli nähtäville. Nyt nähtävillä on uudelleen laadittu kaavaehdotus, sillä edellinen luonnos palautettiin takaisin valmisteluun.
Osayleiskaavalla tavoiteltiin alkujaan sitä, että kyläalueeksi määritellyillä alueilla kaava olisi rakennuspaikkakohtainen ja se oikeuttaisi suoraan rakennuslupaan. Muilla alueilla kaava puolestaan olisi yleispiirteinen ja rakennuslupaan tarvittaisiin sijainnista riippuen joko suunnittelutarveratkaisu tai poikkeuslupamenettely.
Aiempi luonnos kohtasi kyläläisten suunnalta paljon vastustusta, sillä esimerkiksi Honkasen alue oli tulvauhan vuoksi rajattu kokonaan kyläalueen ulkopuolella. Asukkaat lausuivat tuolloin mielipiteensä, että Honkanen, Kukkulanraitti ja Takalontien alue on saatava mukaan kyläalueeseen.
Uusi osayleiskaavaehdotus esiteltiin viime viikolla asukkaille tilaisuudessa, jossa edellä mainitut alueet oli kuin olikin liitetty ainakin osittain osaksi kyläaluetta. Kaavamääräykset on kuitenkin muutettu yleispiirteisiksi, joka tarkoittaa sitä, että yksittäisiä rakennuspaikkoja ei ole kaavassa osoitettu ja jokaisen alueelle rakentamaan haluavan on haettava suunnittelutarveratkaisua.
– Rakennuspaikkoja ei voida merkintä kaavakartalle alueilla, jotka halutaan kyläalueiksi, mutta joutuvat saarroksiin tulvan aikana. Tällöin tarvitaan tapauskohtaista harkintaa, kaavaa valmistellut kaavoitusarkkitehti Virva Suokko perustelee.
Alueella asuva Lauri Mikkonen harmittelee, että prosessin alkuperäinen ajatus on unohdettu ja kaava-ehdotus muuttunut täysin.
– Tämä lisää nyt byrokratiaa ja kustannuksia asukkaille. Onko kaavaa edes järkevä tehdä? Näyttää, että tällä kaavalla rajoitettaisiin voimakkaasti rakentamista, sanoi Mikkonen etätilaisuudessa.
Suurin osa kaavaehdotuksen alueesta on niin sanottua tulvauhan alaista aluetta, jonne ei ELY-keskuksen maankäyttö- ja rakennuslain nykytulkintojen mukaan voi myöntää rakennuslupaa, jollei alueen tieyhteyksiä paranneta niin, että kulkuyhteys rakennukselle säilyy myös kerran sadassa vuodessa kohdalle sattuvan tulvan aikaan. Mikään viranomaistaho tai kaupunki ei tieyhteyksiä ole parantamassa, joten asukkaiden olisi tehtävä se itse, mikäli he haluaisivat, että alueelle voitaisiin rakentaa.
Osayleiskaavassa on määritelty kyläalueet, ja niillä on ennallaan arvokkaiden rakennusten, luontokohteiden, muinaismuistojen, virkistysalueiden, maisemallisesti arvokkaiden maatalouslueiden, julkisten palveluiden ja hallinnon alueiden sekä teollisuus ‑ja varastoalueiden merkinnät. Kaavalla varmistetaan maanomistajien yhdenvertainen kohtelu emätilatarkastelun avulla, se myös mahdollistaa uusien rakennuspaikkojen muodostamisen.
Tilaisuudessa nousi esille uusien kyläalueiden tiukahko rajaus, jonka katsotaan osaltaan johtavan maanomistajien eriarvoiseen kohteluun. Kaupunki kuitenkin haluaa muodostaa asuinrakentamisen, josta ei aiheudu sille uusia kustannuksia esimerkiksi kunnallistekniikan vuoksi.
– Kyläalueiden ulkopuolella myönnetään lähinnä yritystoiminnan uusien rakennuspaikkojen muodostaminen ja niissä yritystoimintaan liittyvien asuinrakennusten rakentaminen. Uusi asuinrakentaminen ohjataan kaavalla kyläalueille, Suokko kertoo.
Kaavaehdotus on nähtävillä 2.12. asti. Tuona aikana ehdotuksesta voi jättää kirjallisia muistutuksia yhdyskuntalautakunnalle.
Kommentti: Valuuko vuosien työ hukkaan?
Asukkaille järjestetyssä tilaisuudessa monien osallistujien mieleen heräsi kysymys, miksi kaavaa enää edes laaditaan. Mitä kaavoituksella nyt tavoitellaan ja miksi alkuperäiset tavoitteet määritellyistä rakennuspaikoista haudattiin? Miten uusi, yleispiirteinen kaava rakennusluvan saamista helpottaisi? Onko uudessa kaavassa vain rajoittavia tekijöitä? 
Tilaisuuden loppupuolella, asukkaiden kommenttien jälkeen yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen sanoi, että jos kaavaehdotus on sellainen, että sitä ei voida hyväksyä, joudutaan toteamaan, että alueella ei yleiskaavaa saada aikaan, jolloin koko alueella on voimassa aiempaan tyyliin tapauskohtainen harkinta. Tällä hetkellä alueella on voimassa uuden Oulun yleiskaava.
Valuuko vuosien kaavoitustyö kyläiltoineen, selvityksineen ja useine kaavaehdotuksineen käsistä? Mitä pattiutunut tilanne tarkoittaa Alakylän kehitykselle?
Tutustu Rantapohjan tilaustarjouksiin tästä.