Suomen taloudella menee lujaa ja hallituksen korona-ajan politiikka on tukenut pandemiasta selviytymistä hyvin. Iin verotulot kertyvät reilusti ennakoitua paremmin ja syyskuun työttömyysaste oli vain 9,8. Todella hienoa.
Taloustilanne ei siis näytä yhtä kurjalta kuin säästölistan laadintaan ryhdyttäessä alkuvuodesta. Lisää rahaa tarvitaan kuitenkin erityisesti erikoissairaanhoidon tämän vuoden kulujen kattamiseen. Iiläiset ovat tarvinneet ja saaneet hoitoa vakavien sairauksien hoitoon. Sairaanhoidon kulujen ylitys budjetoituun nähden ei yllättänyt, mutta paljon se on. Kunnanvaltuusto myönsi 1.11. lisämäärärahaa sosiaali- ja terveyspalvelujen omaan toimintaan 550 000 euroa ja erikoissairaanhoitoon 3 300 000 euroa. Helpotuksesta ei uskalla huokaista, mutta onnistuminen Iin talouden kuntoon saattamisessa ei näytä ihan mahdottomalta.
Kuntien talouden ennakointi tulee helpottumaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille 2023 alusta. Työn alla on historiallisen suuri muutos, jossa kuntiakin odottaa sovittautuminen uuteen rooliin. Rakenteet natisevat.
Väestörakenteen muutos on aiheuttanut huolta pitkään. 1.11.2021 Yle uutisoi konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntija Timo Aron laskelman alle 35-vuotiaiden määrän kehityksestä. Hän nimitti päätelmäänsä väestötsunamiksi. Tilastokeskuksen syyskuussa julkaiseman väestöennusteen mukaan lasten ja nuorten määrä vähenee rajusti. Iin kunta on nyt tilanteessa, jossa varhaiskasvatuksen tarve on kovasti lisääntynyt, mutta samalla on toisaalla nähtävissä koulujen oppilasmäärän lasku.
Ihmiskunnan suurin haaste, ilmastokatastrofin uhka, ei ole kadonnut minnekään ja sen torjuntaan pitää jaksaa panostaa. Taloudellisesti osa tarvittavista muutoksista tuntuu uhkaavilta, mutta huomattavasti kalliimmaksi tulee ellei ilmastonmuutosta kyetä hillitsemään ja toisaalta sopeutumaan siihen. Iin tähänastinen edelläkävijyys on jo uusi normaali.
Meitä tullaan siis haastamaan useaan yhtäaikaiseen rakennemuutokseen ja keskustelut palveluverkoista lisääntyvät. Päätöksentekotilanteet eivät tule olemaan helppoja. Meillä on iso urakka edessä.
Poliittinen päätöksenteko on demokraattinen, edustuksellinen areena eri vaihtoehtojen selvittämiseen ja puntarointiin. Vaikeissakin tilanteissa päätöksentekokyky pitää kyetä säilyttämään, samoin rakentava ilmapiiri. Toimielinten puheenjohtajilla on iso rooli hyvän päätöksentekokulttuurin ylläpitämisessä, kuten toki kaikilla muillakin. Kansalaisaktiivisuus kuuluu myös demokratiaan, oli sitten kyse koko maapallon pelastamisesta tai kyläkoulun säilyttämisestä. Muutoksen kieltämisellä ei päästä kuitenkaan pitkälle. Tsunamivaroituksia kannattaa kuunnella.
Heli-Hannele Haapaniemi, Iin kunnanvaltuutettu, Vihreät