Iin kunta painii taloudellisten ongelmien kanssa ja ratkaisua tähän etsitään Olhavan kyläkoulun ja ryhmäperhepäiväkoti Tenavatuvan lakkauttamisella. Säästöpotentiaalin on laskettu koostuvan henkilöstökulujen pienenemisestä sekä kiinteistöihin liittyvien kulujen poistumisesta. Lisäkuluja syntyy laskelmien mukaan lisääntyvillä kuljetusmenoilla.
Laskelmissa ei kuitenkaan ole otettu huomioon kyläkoulun ja päiväkodin lakkauttamisen vaikutusta Olhavan alueen vetovoimaisuuteen ja sitä kautta myös Iin kunnan talouteen. Tuore suomalainen tutkimus (Lehtonen, Journal of Rural Studies, vol 82, February 2021, p 138–147) osoitti koulun sulkemisen johtavan alueen kiihtyvään väestökatoon. Tiedolla pitäisi olla merkitystä kuntapäättäjille, koska koulun sulkemisesta saadut säästöt voidaan hävitä menetettyinä verotuloina ja yrityksinä sekä kiinteistöjen arvon laskun myötä.
Tutkimuksen mukaan koulun lakkauttaminen kiihdyttää väestökatoa erityisesti harvaan asutulla maaseudulla (-10,4 % vs ‑8,7% jos koulua ei lakkauteta). Olhavan ja Yli-Olhavan lasten lukumäärä on ollut viime vuosina kasvava, joten koulun lakkauttaminen pysäyttää tämän kasvun ja kääntää sen negatiiviseksi. Olhavan ja Yli-Olhavan 560 asukkaalla laskettuna 10,4 % lasku tarkoittaa 58 asukkaan poismuuttamista. Aikuinen asukas maksaa kunnallisveroa keskimäärin reilut 5000 euroa vuodessa. Kun otetaan laskussa huomioon vaikutus valtionosuuksiin, menetysten hinta voi nousta 290 000 euroon joka vuosi (Lähde: Iin kunnan taloustyöryhmän raportti).
Koulun lakkauttaminen Olhavasta ei ole verrattavissa esimerkiksi kyläkeskuksen alueella toimivan koulun lakkauttamiseen. Tutkimuksen mukaan kyläkeskuksen lähellä sijaitsevan koulun lopettamisella ei ole vaikutusta alueen vetovoimaisuuteen, mutta nimenomaan harvaan asutulla maaseudulla on, ja siellä vaikutukset ovat merkittävimpiä.
Iin kunnan ajatus lakkauttaa sekä päiväkoti että koulu vie Olhavan alueelta käytännössä kaikki lapsiperheiden palvelut. Mikäli koulu ja päiväkoti vielä myydään yksityiseen omistukseen, ei asukkaille jää myöskään luistelukaukaloa eikä mahdollisuutta liikuntasalin iltakäyttöön. Edellä mainitun tutkimustiedon valossa koulun lakkauttaminen johtaa negatiiviseen kierteeseen, mikä vaikuttaa negatiivisesti myös kunnan kokonaistalouteen. Tutkimus osoittaa, että koulun sulkeminen on asukaskadon syy eikä seuraus. Toisaalta asian voi kääntää myös toisin päin: koulun elinvoimaisuutta vahvistamalla ja mainostamalla voidaan asukaslukua alueella kasvattaa. Digitalisaation, etätöiden ja parantuneiden valtatieyhteyksien myötä koulu voitaisiin nähdä myös arvokkaana, erinomaisella paikalla sijaitsevana vetonaulana.
Iin kuntastrategiassa mainitaan muun muassa seuraavasti: ”Kyläkulttuuri kyläkouluineen‑, yhdistyksineen ja ‑tupineen tuo esiin maalaismaisen elämän parhaat puolet.” ‚” Kaikille mahdollistetut varhaiskasvatuspalvelut avoin varhaiskasvatus mukaan lukien tukevat sitä, että jokainen lapsi saa hyvän alustan ponnistaa elämässään.” ” Kuntaa johdetaan tiedolla.” Erityiseksi kehittämisohjelmaksi on vielä sovittu ”lasten ja nuorten ohjelma painopisteenä syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisy”. Viranhaltijoiden tehtävänä on esittää lautakunnille kuntastrategiaa noudattelevia esityksiä ja lautakunnan sekä viime kädessä kunnanvaltuuston on kuntastrategiaa noudatettava. Pitkien matkojen maaseudun kyläkoulun ja päiväkodin vieminen iskee kipeimmin juuri lapsiin ja nuoriin ja on kaukana kuntastrategian tavoitteista.
Kunnan kokonaisbudjetissa marginaalista säästöä tavoittelevalla päätöksellä heikennetään kaikkein haavoittuvaisimmassa asemassa olevan kylän elinmahdollisuuksia, pysäytetään alkanut väkimäärän kasvu ja vaikutetaan mahdollisesti pysyvästi alueella elävien lasten loppuelämään. Jos lasten ja nuorten palveluista leikkaamalla halutaan säästöjä, tulisi näiden leikkausten koskea kaikkia tasapuolisesti. Ei pidä antaa kuoliniskua sinne, missä sillä on tuhoisimmat seuraukset.
Annika Ylitalo
äiti
lääkäri, lääketieteen
lisensiaatti
Yli-Olhava