Väli­tun­ti­pi­han penk­kien vaja­vai­nen mää­rä poi­kii ongelmia

Kou­lun­käyn­ti on muut­tu­nut pan­de­mian myö­tä huo­mat­ta­vas­ti. Niin kuin ala-asteel­la on aina ollut, myös ylä­as­teil­le on tul­lut pakol­li­set ulko­vä­li­tun­nit. Ylä­kou­lun väli­tun­ti­pi­haa ei sel­väs­tik­kään ole suun­ni­tel­tu koko ylä­as­teel­le käy­tet­tä­väk­si mon­ta ker­taa päi­väs­sä, sil­lä siel­lä on vain vii­si pien­tä istumapenkkiä.

Penk­kien ja muu­ten­kin olei­lu­paik­ko­jen vähyys poi­kii jo aivan uuden opet­ta­jil­le tutun ongel­man; oppi­laat eivät halua men­nä ulos kos­ka siel­lä ei ole paik­kaa min­ne mennä.

Oppi­laat par­vei­le­vat ovien edes­sä suu­ris­sa poru­kois­sa, joka ei todel­la­kaan ole hyväk­syt­tä­vää eikä suo­si­tel­ta­vaa näin koro­na­vi­ruk­sen jyl­lä­tes­sä vaka­va­na myös suo­mes­sa ja suo­men kou­luis­sa. Tur­va­vä­le­jä ja oman poru­kan kans­sa ole­mis­ta voi­si hel­pot­taa se, että oli­si paik­ka min­ne men­nä istu­maan rau­has­sa omien kave­rei­den kanssa.

Jos on otta­nut eväi­tä kou­luun ja suun­nit­te­lee nii­den syö­mis­tä väli­tun­nil­la, oli­si muka­vaa ja hel­pom­paa syö­dä nii­tä istuen.

Kaik­ki tie­tää että kou­lum­me on liik­ku­va kou­lu, mut­ta ennen jat­ku­via pakol­li­sia ulko­vä­li­tun­te­ja liik­ku­va kou­lu ‑sys­tee­miä ei huo­mioi­tu ylä­as­teil­la mil­lään taval­la, eli sii­hen ei voi vedo­ta istu­ma­penk­kien vaja­vai­suu­des­sa ulkovälitunneilla.

Tätä asi­aa voi­si vie­dä eteen­päin esi­mer­kik­si oppi­las­kun­nan kaut­ta, joka voi­si vie­dä asi­aa eteen­päin kou­lun joh­dol­le. Jos kou­lul­la ei ole resurs­se­ja, voi­si ylä­as­te suun­ni­tel­la yhdes­sä kei­no­ja kerä­tä rahaa penk­kien kustantamiseen.

Aada-Minea Han­he­la Haukipudas