Jokikokon kylä sijaitsee Ylikiimingin taajaman itäpuolella Nuorittan, Alavuoton ja Juopulin rajaamalla alueella. Kylän läpi virtailee Kiiminkijoki, toisella reunalla kylää taas kulkee Nuorittajoki. Tämä noin 60 talouden kylä on idyllinen ja hiljainen. Koulu on lakkautettu jo 1980-luvulla, eikä kylällä enää juurikaan asu lapsiperheitä. Taloudet ovat pääasiassa 2–3 hengen kokoisia. Maataloutta ei enää entisvuosiin verrattuna ole juuri lainkaan, eikä joitain vuosia sitten kunnostetulla urheilukentälläkään ole enää käyttäjiä. Kylätoimikunta on silti toiminut katkeamatta kaikki nämä vuodet.
Nyt on kylällä tullut uuden aika, kun kylätoimikuntaa pitkään pyörittäneet aktiivit ovat siirtäneet vastuun seuraaville. Johtokunnassa vuosikymmeniä toimineet Esko Yrjänäinen ja Lauri Inkala ovat tyytyväisiä, sillä nuorempi polvi on ottanut tehtävän vastaan innostuneena. Kylätoimikunnan uusi puheenjohtaja on vastikään vuoden yrittäjänä Ylikiimingissä palkittu Matias Marttila-Tornio, joka on yksi kylän uusimmista asukkaista. Sihteeriksi on valittu toinen tulokas, Aune Perätalo, joka on kotiutunut Jokikokon rauhaan niin hyvin, ettei alun järkytyksen jälkeen ole enää tuntenut tarvetta lähteä pois kylältä. Toki johtokunnassa on mukana vielä aiemminkin mukana olleita, eivätkä pois jääneetkään ole heittäneet rukkasia naulaan yhteisen tekemisen suhteen.
Hyvänä lähtökohtana ja esimerkkinä yhteisestä tekemisestä seuraaville on Jokikokonkosken kohdalla viime keväänä tehdyt kunnostustyöt, jossa muun muassa rantaa siistittiin ja kotaa kunnostettiin. Myös uusi veneiden vesillelaskupaikka rakennettiin kodan läheisyyteen.
Jokikokonkosken kodalla istuu joukko kyläläisiä. Kahvi höyryää kupeissa, makkarat paistuvat tulilla ja juttu polveilee aiheesta toiseen. Tärkeimmäksi asiaksi tuntuu keskustelussa kuitenkin aina nousevan se, että jatkossa jokikokkolaisten pitää ottaa roolia ja tuoda omaa kyläänsä esille voimakkaammin. Keinoina tälle nähdään vaikkapa Ylikiimingin erilaisten tapahtumien järjestelyihin osallistuminen kylänä sekä omien tapahtumien järjestäminen Jokikokossa.
Matias Marttila-Tornio kertoo, että uusi johtokunta ei ole vielä kokoontunut, mutta jo nyt on erilaisia ideoita yhteisestä tekemisestä heitelty ilmoille. Erilaiset kalastukseen liittyvät tapahtumat ja kilpailut sekä hiihtoladun saaminen kylälle ovat olleet esillä keskusteluissa. Myös koiraharrastajat ovat toivoneet omaa harrastepaikkaa Jokikokkoon, mikseipä entiselle urheilukentälle voisi rakentaa sellaista.
– Tärkeintä on pitää kylätoimikunta hengissä, että kaikki toiminta omalta kylältä ei lopu, Marttila-Tornio sanoo.
Vakituisten asuntojen lisäksi kylällä on kymmenittäin kesämökkejä, jokivarret lähes täyteen rakennettu vapaa-ajan asuntoja. Mökkiläisiä ei ole aiemmin houkuteltu mukaan yhteiseen tekemiseen, joten ehkä nyt on sen aika. Kaikessa kauneudessaan Kiiminkijoki myös jakaa kylän kahtia. Haasteena on ollut saada molempien puolien asukkaat mukaan kylätoimikunnan toimintaan.
Aune Perätalo uskoo, että yhteinen tekeminen yhdistää. Niin se on tehnyt aiemminkin. Kylällä muistellaan yhä aiempien vuosikymmenten yhteisiä pikkujouluja, siivoustalkoita, Rinteen sillan rakentumista, omaa tanssilavaa sekä vuosituhannen alun kyläjuhlaa, jolloin juhlan aiheena oli 50-vuotias koulu. Tuolloin koulun entisiä oppilaita, opettajia ja työntekijöitä sekä kyläläisiä oli paikalla noin 300. Ohjelma oli monipuolista ja lopuksi vielä tanssiittiin Nuorittassa.
Usko omaan kyläyhteisöön on säilynyt, vaikka meno onkin hiljentynyt. Jos yhdessä tehden on saatu aikaan ennemminkin, miksei nytkin. Jokikokkolaiset ovat valmiina luomaan uusia perinteitä, aiempien vuosien tapaan, hyvässä yhteishengessä.
Jokikokon kylätoimikunnan johtokuntaan kuuluvat: Matias Marttila-Tornio (puheenjohtaja), Aune Perätalo (sihteeri), Juha Isoaho, Pekka Perätalo, Reima Jokikokko, Seppo Kesti ja Matti Vähäaho.