Äänesi ei todellakaan mennyt keskustalle. Teijo Liedeksen ja Leena Tiiron kirjoitus Rantapohjassa ei selvittänyt asiaa ihan täysin oikein.
Heti ensimmäisen paikkajaon alkumetreillä vihreät ja sdp kertoivat perustavansa koalition. Liedes tiedusteli Reijo Kehukselta valtuuston puheenjohtajuutta, johon hän vastasi, että keskusta on suurin puolue valtuustossa (vasemmistolla 6 paikkaa), eli heille kuuluu puheenjohtajuudet sekä kunnanhallituksessa että ‑valtuustossa. Pj tiedusteli vasemmistolta, aikovatko he liittyä johonkin koalitioon, johon Liedes vastasi, että se riippuu siitä, kuka saa valtuuston puheenjohtajuuden, ja saavatko he sen. Pj vastasi, että se pysyy keskustalla. Koalitio pyysi vasemmiston neuvottelemaan asiasta. Palattuaan takaisin Liedes kysyi, aikooko keskusta pitää valtuuston puheenjohtajuuden ja vastaus oli sama. Tällöin Liedes myöntyi koalitioon ja taas neuvoteltiin.
Sitten kutsuttiin meidät perussuomalaiset neuvottelemaan koalition kanssa ja pyydettiin meitä mukaan. Mukaan kutsuttiin myös kokoomus, sillä halusivat meidän yhdessä keskustaa vastaan, kuten he sen ilmaisivat. Molemmat ilmaisivat pysyvänsä ominaan ja poistuimme. Pj kysyi vasemmistolta, oletteko liittyneet koalitioon, ja kun he eivät saaneet valtuuston puheenjohtajuutta, Liedes kertoi heidän liittyneen siihen. Sitten pj sanoi, että on neuvoteltava ja lähteekö perussuomalaiset neuvottelemaan heidän kanssaan. Asiasta neuvoteltiin ja perussuomalaiset liittyivät keskustan kanssa.
Minulle äänestäjät sanoivat ennen vaaleja, että ”ammattipoliitikot” pois johtavilta paikoilta ja nuorempaa verta tilalle. Äänenne pysyy meillä perussuomalaisilla, teemme omat ratkaisumme oman linjamme mukaisesti. Perussuomalaisille puoluekuri on tuntematon käsite ja jokainen meistä äänestää jatkossakin parhaiten kuntalaisia ajattelevia ratkaisuja. Kompromissejakin pitää toki pakostakin tehdä.
Toivon, että kaikki kykenisivät yhteistyöhön kuntalaisten hyvöksi, eivätkä valtataistelut ja puoluepolitiikka olisi määräävä tekijä. Edessä on vaikeat ajat kunnan itsenäisenä säilymisen puolesta.
Kirsti Keränen, Ii