Toi­mit­ta­jal­ta: Olla­ko vai eikö olla?

Men­nä­kö vai eikö men­nä? Kas, sii­nä­pä pul­mia lop­pu­ke­säl­le ja alka­val­le syk­syl­le. Kau­an janot­tu­ja ja toi­nen tois­taan hou­kut­te­le­vam­pia tapah­tu­mia on pääs­ty jär­jes­tä­mään, mut­ta toi­saal­la kuk­ku­vat varoi­tuk­set tar­tun­to­jen vaa­rois­ta väkipaikoissa.

Kesää voi­tiin viet­tää aika ren­nois­sa tun­nel­mis­sa, mut­ta kun kesä­lai­tu­mil­ta paluun aika koit­ti, pilt­tuut kiris­tyi­vät, kun tar­tun­ta­lu­vut ampai­si­vat uuteen nousuun. Kiel­tä­mät­tä hie­man kau­hun­se­kai­sin tun­teen tulee tse­kat­tua lis­tat mah­dol­li­sis­ta altistumispaikoista.

Rajoi­tus­ten tiu­ken­ta­mi­nen, mikä tar­koit­tai­si vii­me kädes­sä myös tapah­tu­mien peru­mi­sia, on arva­ten­kin vai­kea pää­tös viran­omai­sil­le. Sel­vää on, että yhteis­kun­ta ei voi sul­keu­tua, mut­ta syy­tä on tie­ten­kin miet­tiä mit­kä toi­met ovat tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sia mis­sä­kin het­kes­sä. Teki niin tai näin, aina on arvostelijoita.

Vii­me vii­kon­vaih­tees­sa­kin oli kym­me­niä ylei­sö­ta­pah­tu­mia, oli­si ollut aika kata­stro­faa­lis­ta, jos ne oli­si jou­dut­tu peru­maan. Ravin­to­la­maa­il­maan koh­dis­tui lau­an­tais­ta läh­tien tiu­ken­nuk­sia aukio­loi­hin ja paik­ka­mää­riin. Kou­lun­käyn­ti on onnek­si pääs­ty aloit­ta­maan lähio­pe­tuk­ses­sa. Etä­työ­suo­si­tus työ­pai­koil­la jatkuu.

Jot­ta voim­me jat­kaa arkeam­me ja elä­mään tämän ison K:n tah­dis­sa ehkä vie­lä pit­kään­kin, tär­keim­mik­si kul­ma­ki­vik­si nouse­vat edel­leen­kin ne tutut suo­jau­tu­mis­kei­not, jot­ka osai­si unis­saan­kin lue­tel­la; mas­kit, tur­va­vä­lit ja käsien­pe­su. Roko­tus­kat­ta­vuu­den laa­je­ne­mi­nen myös kou­lui­käi­siin paran­taa asetelmia.

Eipä kukaan osaa ennus­taa, mitä tule­man pitää. Koro­nan mah­dol­li­ses­ti aiheut­ta­mis­ta pit­kä­kes­toi­sis­ta jäl­kioi­reis­ta saa­daan tie­toa ja var­muut­ta vas­ta myö­hem­min. Näh­tä­väk­si jää, tulee­ko kol­man­nen rokot­teen tar­ve jo tule­va­na talvena.

Päi­vä vain ja het­ki ker­ral­lan­sa, niin­hän se van­ha kan­sa­kin aina vii­saas­ti sanoi.

auli.haapala(at)rantapohja.fi