Fes­ti­vaa­li­huu­ma täyt­ti Koitelin

Koi­te­li elää ‑fes­ti­vaa­lia pääs­tiin pit­kän odo­tuk­sen jäl­keen juh­li­maan Kiim­ni­gis­sä vii­me vii­kon­lop­pu­na. Ensim­mäis­tä ker­taa kak­si­päi­väi­se­nä jär­jes­tet­ty tapah­tu­ma on tun­net­tu sii­tä, että fes­ta­ri­li­put myy­dään lop­puun tun­neis­sa nii­den myyn­tiin tulos­ta. Monil­la tämän vuo­den lip­pu oli­kin ollut jem­mas­sa jo lähes parin vuo­den ajan. Niin myös Aulis Huh­dal­la ja Eija Riss­a­sel­la, jot­ka oli­vat saa­pu­neet pai­kal­le Yli­tor­niol­ta ja Oulusta.

– Ollaan lip­pu­ja yri­tet­ty saa­da mon­ta vuot­ta, ja nyt ekaa ker­taa pääs­tiin fes­ta­reil­le. Ollaan kyl­lä viih­dyt­ty­kin, tääl­lä on kau­nis ilma ja artis­tit ovat olleet oikein hyviä, ker­too Rissanen.

Fes­ti­vaa­li pääs­tiin käyn­nis­tä­mään per­jan­tai­na aurin­koi­ses­sa ja läm­pi­mäs­sä sääs­sä. Kos­ki­la­val­la alkuil­las­ta esiin­ty­nyt Erin pol­kai­si bileet käyn­tiin toden teol­la ener­gi­sel­lä ole­muk­sel­laan ja tutuis­ta hit­ti­bii­seis­tä koos­tu­neel­la setil­lään. Ylei­sö tans­si ja lau­loi muka­na taka­ri­ve­jä myöten.

Klu­bi­la­van otti hal­tuun ilta­kah­dek­sal­ta Tom­mi Län­ti­nen, jol­la oli hymy her­käs­sä heti laval­le kapua­mi­sen jäl­keen. Län­ti­nen julis­ti per­jan­tain ystä­vien illak­si ja koko­si Tun­nel­ma­tu­van edus­tan täy­teen ilois­ta fes­ta­ri­kan­saa. Vii­mei­sek­si jäte­tyn Via Dolo­ro­san aika­na kai­kui vähin­tään­kin koko Koi­te­li, kun ylei­sö läh­ti val­ta­val­la innol­la mukaan kertosäkeeseen.

Ken­ties koko fes­ti­vaa­lien odo­te­tuim­pia artis­te­ja oli per­jan­tai­na toi­sek­si vii­mei­se­nä Kos­ki­la­val­la esiin­ty­nyt Chi­su, joka saa­tiin mukaan fes­ta­ri­kat­tauk­seen vii­me het­kil­lä. Etu­ri­vin pai­kat oli varat­tu jo hyvän aikaa ennen artis­tin astu­mis­ta laval­le. Chi­su aloit­ti shown­sa dra­maat­ti­ses­ti Sabo­ta­ge-kap­pa­leel­laan, ja heti perään kuul­tiin Mun koti ei oo tääl­lä, jon­ka artis­ti veti ilman säes­tys­tä. Sit­ten alkoi­vat kun­non bileet Ikä­vä- ja Baden Baden ‑bii­sien muodossa.

– Nyt ne kädet pois tas­kus­ta tyy­pit, kan­nus­ti Chi­su yleisöään.

Tun­nel­ma oli katos­sa vii­meis­tään­kin toi­sek­si vii­mei­sen Koh­ta­lon oma ‑bii­sin aika­na, kun koko Koi­te­li lau­loi vii­mei­sen ker­to­sä­keen yhdes­sä artis­tin kanssa.

Chi­sun jäl­keen Klu­bi­la­val­le kapusi The Hea­ring, joka aloit­ti keik­kan­sa lähes tyh­jäl­le ylei­söl­le. Artis­tin sei­ree­ni­mäi­nen, loop­paus­tek­nii­kal­la kier­rä­tet­ty lau­lu hou­kut­te­li kui­ten­kin nopeas­ti juh­li­jat lavan eteen, ja etee­ri­set sei­ree­ni­sä­ve­let vaih­tui­vat nopeas­ti bas­son jyt­kee­seen ja tans­sit­ta­viin ryt­mei­hin. Välil­lä The Hea­ring vei ylei­sön myös rau­hal­li­sem­min ryt­mein mie­len mai­se­maan­sa tai­an­omai­seen metsämaisemaan.

– Mehän olem­me tääl­lä Koi­te­lis­sa kuin tai­ka­met­säs­sä kos­kien kes­kel­lä, artis­ti puhe­li lavalta.

Per­jan­tai-illan pää­e­siin­ty­jäk­si laval­le kapusi Hap­po­ra­dio, jota tul­tiin odot­te­le­maan etu­ri­viin jo hyvis­sä ajoin ennen kei­kan alkua. Ylei­sön mete­lis­tä pää­tel­len keik­kaa oltiin odo­tet­tu, ja avaus­bii­si Pois Kal­lios­ta sai rai­ku­vat aplo­dit ja hur­rauk­set. Toi­se­na soi­nut Tavik­set sai ylei­sön pomp­pi­maan ja lau­la­maan muka­na, ja bän­din ener­gia tun­tui kas­va­van koko ajan kei­kan ede­tes­sä. Kei­kal­la kuul­tiin van­ho­jen suo­sik­kien ohes­sa myös uudem­paa tuo­tan­toa esi­mer­kik­si Super Mario ‑bii­sin muodossa.

Per­jan­tai-ilta päät­tyi läm­pi­mäs­sä tun­nel­mas­sa ja ulko­roi­hu­jen loisteessa.

Lau­an­tain fes­ta­ri­päi­vä oli satei­nen, mut­ta fes­ta­ri­tun­nel­maa sade latis­ti tus­kin lain­kaan. Auro­ra ja Jon­na Ter­vo­maa tans­sit­ti­vat ylei­söä jo ilta­päi­väl­lä kii­tet­tä­väs­ti, ja vii­meis­tään iltayh­dek­säl­tä laval­le kavun­nut Ato­mi­rot­ta nos­tat­ti tun­nel­man kat­toon asti.

Klu­bi­la­val­la lau­an­tai­na esiin­ty­nyt Tuo­hi­maa kerä­si lavan edus­tan täy­teen ylei­söä. Keik­ka päät­tyi perin­tei­ses­ti Kii­min­ki­jo­ki-kap­pa­lee­seen, joka Tuo­hi­maan käsit­te­lys­sä soi Koi­te­lin kos­ki­mai­se­mis­sa rok­kaa­va­na ja voimakkaana.

Lau­an­tain pää­e­siin­ty­jän Ans­si Kelan kei­kal­la sadet­ta tus­kin enää muis­ti – niin kovat bileet artis­ti toi muka­naan Koi­te­liin. Kela lau­lat­ti ja lii­kut­ti ylei­söä, ja tutuis­ta hiteis­tä koos­tu­nut set­ti­lis­ta tem­pa­si­kin myö­häi­sil­lan juh­li­jat mukaan­sa tehokkaasti.

Satei­se­na­kin fes­ta­ri­päi­vä­nä tuli sel­väk­si, että Koi­te­li elää on nimen­sä veroi­nen fes­ti­vaa­li. Kym­me­nen­nen juh­la­vuo­den fes­ta­ri­vii­kon­lo­pul­ta ei oli­si koko­nai­suu­te­na voi­nut enem­pää toivoa.