Lantionpohjan lihasten toimintakunto on heikentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Erikoisesti lantion seudun kivut, virtsan- ja ulosteenkarkailu, laskeumat sekä muut toimintahäiriöt ovat lisääntyneet.
Lantionpohjan lihakset toimivat vatsaontelon pohjana kannatellen sisäelimiä sekä lantion elimiä (virtsaputki, virtsarakko, kohtu, emätin ja peräsuoli). Suomalaisista aikuisiän naisista virtsankarkailusta kärsii (inkontinenssi) 20 % ja yli 70-vuotiaista jopa 60%. Yleisin karkailutyyppi aikuisiällä on ponnistusinkontinenssi ja yli 70-vuotiailla sekamuotoinen inkontinenssi. Myös n. 3–5 % nuorista aikuistumassa olevista naisista kärsii lantionpohjan heikkoudesta ja virtsankarkailusta. Lantionpohjan lihasten toimintakunnon heikkeneminen aiheuttaa epämukavuutta ja häpeäntunnetta.
Virtsankarkailun päätyyppejä ovat ponnistus‑, pakko‑, sekamuoto- ja ylivuotoinkontinenssi. Ponnistustilanteessa (yskiessä, aivastaessa, nauraessa, juostessa, aerobicissä) vatsaontelon paine nousee tahattomasti ja äkillisesti ilman virtsaamisentarvetta. Tällöin lantionpohjalihakset ovat veltostuneet mm. raskauden ja synnytyksen jälkeen tai vaihdevuosien aikaan. Lantionpohjan lihasmatto alkaa roikkua ja ”pohja pettää”.
Pakkoinkontinenssissa on voimakas virtsaamisen tarve, jolloin rakko tyhjenee kokonaan virtsamäärän ollessa suuri. Syynä voi olla neurologinen sairaus, diabetes, psykosomaattinen syy (mm. masennus tai ahdistus) tai jokin infektio. Tällöin virtsaamisheijaste laukeaa tahattomasti rakon tyhjentäjälihaksen yliaktiivisuudesta. Yliaktiivisesta rakosta kärsivät ennakoivatkin vessan olevan aina lähellä. Yliaktiivisen rakon hoitona käytetään rakkokoulutusta. Sekatyypin inkontinenssi on tavallista vaihdevuosina, jolloin ilmenee virtsaamispakkoa. Iän myötä lantionpohjan lihasheikkous aiheuttaa virtsarakon laskeumaa. Liikkuessa rakon paine nousee ja virtsa tai uloste voi karkailla.
Lääkäri tekee arvion lääkityksen ja fysioterapian tarpeellisuudesta virtsankarkailussa, ummetuksessa ja lantion kivun hoidossa käypä-hoitosuosituksien mukaan. Lantionpohjan toimintahäiriöihin perehtyneiden fysioterapeuttien vastaanotolle on helppo hakeutua joko lääkärin lähetteellä tai oma-aloitteisesti. Fysioterapeutti arvioi, mittaa EMG ‑biopalautteella, hoitaa ja auttaa ennaltaehkäisemään lantionpohjan lihasten toimintahäiriöitä. Varsinainen kuntoutus ja treenaus tapahtuu kotona nykyaikaisin menetelmin yksilöllisesti laaditun ohjelman mukaan. Vastaanotolla käyntejä tarvitaan harvakseltaan noin kerran kuukaudessa, jolloin mitataan tilanteen muutosta ja laaditaan tehokkaampia kotiharjoitteita. Harjoittelusta hyötyvät niin miehet, naiset kuin lapsetkin. Hyötyä saadaan myös naisen ja miehen seksuaalitoimintoihin. Keskivartalon ryhti ja tuki ovat riippuvaisia lantionpohjan lihasten kunnosta. Lisäksi painonhallinta, tupakoinnin lopettaminen, ummetuksen hoito ja fyysinen aktiivisuus ehkäisevät virtsankarkailua.
Lantionpohjan toimintahäiriöt vaikuttavat elämänlaatua heikentävästi, joten toimintakunnon heikkenemisen ehkäisemiseksi on tärkeä huomioida oikea lihaskuntoharjoittelu. Lantionpohjan lihasten harjoittelu on kaikille naisille tärkeää nuoresta pitäen jatkuen läpi elämän kuten yleiskunnon ylläpitäminenkin. Erityisesti raskaissa liikuntalajeissa ja fyysisessä työskentelyssä on huomioitava lantionpohjanlihasten vahvistaminen, jotta ne kestävät paremmin liikunnan ja työn aiheuttaman kuormituksen. Lantionpohjan lihasten harjoittelussa opitaan ensin tunnistamaan lantionpohjan lihakset supistamalla ja rentouttamalla, johon vähitellen lisätään liikeharjoittelu lainattavaan kotilaiteharjoitteluun yhdistettynä. Kuntoutujista moni kokee saaneensa avun fysioterapiasta virtsankarkailuun, lantion kipuihin sekä seksuaalisuutensa.
Mari Halkola
TtM
fysioterapeutti ja seksuaalineuvoja
Medikko Oy