Oikai­su­vaa­ti­muk­set Iin Sika­lan­jär­ven luon­to­po­lus­ta hylättiin

Iin kun­nan yhdys­kun­ta­lau­ta­kun­ta hyl­kä­si Sika­lan­jär­ven luon­to­po­lun suun­ni­tel­mas­ta teh­dyt kol­me valitusta.

Kun­ta suun­nit­te­lee mata­lan kyn­nyk­sen lähi­vir­kis­tys­koh­det­ta Tik­ka­sen­har­jus­sa sijait­se­val­le Sika­lan­jär­ven suo­a­lu­eel­le. Jär­vi on umpeen­kas­va­nut luh­tai­nen neva, jon­ka rim­pi­pin­tai­ses­sa kent­tä­ker­rok­ses­sa voi havai­ta muun muas­sa har­maa- ja lapin­sa­raa sekä veh­kaa. Suo­a­lue toi­mii myös mer­kit­tä­vä­nä lintukosteikkona.

Alu­eel­le suun­ni­tel­lun luon­to­po­lun pit­kos­pui­ta pit­kin ret­kei­li­jän on mah­dol­lis­ta kul­kea aiheut­ta­mat­ta vahin­koa ympä­röi­väl­le bio­di­ver­si­tee­til­le. Pit­kos­pui­den jat­keek­si suun­ni­tel­laan raken­net­ta­vak­si sora­pin­tai­set pol­ku­yh­tey­det Sika­lan­jär­ven ran­to­ja reu­nus­ta­viin pie­nia­lai­siin met­si­köi­hin. Pol­ku­yh­teyk­sien raken­ta­mi­ses­sa hyö­dyn­ne­tään jo ole­mas­sa ole­vaa metsäpolkuverkostoa. 

Ran­to­jen met­sät koos­tu­vat noin sata­vuo­ti­aas­ta män­ty­puus­tos­ta, joka lou­naas­sa vai­het­tuu met­sä­lain nojal­la suo­jel­tuun kuusi­val­tai­seen met­sä­kor­te­kor­peen sekä koil­li­ses­sa havu- ja leh­ti­puu­val­tai­seen seka­met­sään. Idän puo­lei­sel­le ran­nal­le on suun­ni­tel­tu laa­vu, jon­ka yhtey­teen sijoi­te­taan tulipaikka.

Luon­to­po­lul­le on varat­tu kulu­van vuo­den talous­ar­vios­sa 40 000 euron mää­rä­ra­ha. Uuden­maan elinkeino‑, lii­ken­ne- ja ympä­ris­tö­kes­kus on myön­tä­nyt hank­keel­le 20 000 euron avustuksen.

Yhdys­kun­ta­lau­ta­kun­ta hyväk­syi tou­ko­kuus­sa Sitowi­se Oy:n laa­ti­man luon­to­po­lun suun­ni­tel­man. Kuusi­tien asuk­kaat teki­vät pää­tök­ses­tä kol­me oikai­su­vaa­ti­mus­ta. Niis­sä esi­te­tään pää­tök­sen kumoa­mis­ta muun muas­sa sen takia, että alu­eel­le oltai­siin raken­ta­mas­sa sin­ne sopi­ma­ton­ta ajo­tie­tä ja pysä­köin­tia­luet­ta. Lau­ta­kun­ta tote­aa, että Sika­lan­jär­ven luon­to­po­lun yhtey­teen ei olla raken­ta­mas­sa ajo­väy­lää auto­lii­ken­teel­le pysä­köin­tia­luei­neen, vaan voi­mas­sa ole­vas­sa Kir­kon­seu­dun ase­ma­kaa­vas­sa esi­te­tyn kevyen lii­ken­teen väy­lä­va­rauk­sen mukai­nen yhdis­tet­ty pyö­rä­tie ja jal­ka­käy­tä­vä, joka varus­te­taan huol­toa­jo sal­lit­tu ‑lisä­kil­ven mukai­sin poik­keuk­sin. Lisä­kil­pi mah­dol­lis­taa yhdis­te­tyl­lä pyö­rä­tiel­lä ja jal­ka­käy­tä­väl­lä sel­lai­sen hen­ki­lön kul­je­tuk­sen, jon­ka toi­min­ta- tai liik­ku­mis­ky­ky tai kyky suun­nis­tau­tua on iän, vam­man tai sai­rau­den takia taik­ka muus­ta syys­tä rajoittunut.

Oikai­su­vaa­ti­muk­sis­sa puu­tu­taan myös alu­eel­le suun­ni­tel­tuun tulen­te­ko­paik­kaan tode­ten sen aiheut­ta­van met­sä­pa­lo­vaa­ran. Lau­ta­kun­ta vas­taa, että pelas­tus­lai­tok­sel­la ei ole ollut huo­mau­tet­ta­vaa tulentekopaikasta.