Onganranta ja Vahtolanlahti ry:n tutkimus Vahtolanlahden vesistön ja ympäristön tilasta alkaa. Vahtolanlahden kuntoa selvittävä ja tulosten pohjalta laadittava kunnostussuunnitelma toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Tutkimuksen ja kunnostussuunnitelman tekee Pro gradu ‑tutkielmanaan 4. vuoden luonnonmaantieteen opiskelija Ninni Laukkanen ohjaajanaan tohtorikoulutettava Markus Saari vesi‑, energia ja ympäristötekniikan tutkimusyksiköstä.
Yhdistys solmi Laukkasen kanssa toimeksiantosopimuksen maanantaina käynnistyneestä tehtävästä, joka valmistuu marraskuun loppuun mennessä.
Vahtolanlahti on Haukiputaalla Martinniemessä Kiiminkijokisuistossa sijaitseva Perämeren lahti, joka yhdistyy Kiiminkijokeen kahden uoman kautta. Vahtolanlahti on ajan saatossa rehevöitynyt runsaasti ja madaltunut lähes olemattomiin, vesi on sameaa ja vesikasvillisuutta runsaasti. Vähimmillään vettä on lahdessa paikoin vain parikymmentä senttiä. Keskimäärin vedenkorkeus vaihtelee metrin haarukassa.
Vahtolanlahti on aiemmin tunnettu hyvänä kalastus- ja kutupaikkana. Nykyisin saaliina on enimmäkseen haukia. Pohja on liejuinen ja mutainen.
– Odotuksena on, että Vahtolanlahden tilaa ja veden laatua voitaisiin parantaa, jolloin virkistyskäyttö paranisi sekä kalojen ja lintujen elinympäristö säilyisi, summaa tutkimushankkeen vastuuhenkilö Tomi Hoikka Onganranta ja Vahtolanlahti ry:stä (OVRY).
Kunnostussuunnitelman tekoon yhdistys on saanut rahoitusta ELY:ltä (65 % kuluista) ja lisäksi Ålandsbanken tukee projektia Ålandsbankenin Itämeriprojektin kautta myönnetyllä rahoituksella. Lisätietoa Itämeriprojektista löytyy osoitteesta www.itameriprojekti.fi
Vahtolanlahden vesialueen omistava Haukiputaan Jakokunta on alusta asti suhtautunut myötämielisesti tutkimushankkeeseen.
Jatkossa mahdollisten kunnostustöiden käytännön toteutukseen on hankittava uutta rahoitusta, kertoo OVRY:n rahastonhoitaja Seija Haapala.
Alueen asukkaiden keskuudessa vallitsee yhteinen halu parantaa Vahtolanlahden tilaa, mikä antaa hyvät lähtökohdat ja tuulta purjeisiin.
Ninni Laukkanen, Markus Saari ja Tomi Hoikka suuntaisivat maanantai-iltana veneellä Vahtolanlahdelle. Maastokäyntejä alueella tehdään 4–5, arvioi Laaksonen.
Vahtolanlahden nykytilan ja kuormituslähteiden selvittämiseksi tehdään maastomittauksia. Tarkoituksena on ensisijaisesti selvittää lahden nykyinen tila, jonka jälkeen arvioidaan tilaan vaikuttavia tekijöitä.
Mittauksia tehdään ja näytteitä otetaan eri ajankohtina useista paikoista. Vedestä tutkitaan esimerkiksi rehevöitymistä aiheuttavia typpi- ja fosforipitoisuuksia sekä mitataan eri vedenlaatuparametrejä kuten lämpötilaa, happamuutta, sähkönjohtavuutta ja happipitoisuutta. Myös lahden pohjan maa-aineksesta eli sedimentistä otetaan näytteitä ja tutkitaan, mitä kiintoaineita pohjaan kertyy.
Markus Saaren mukaan on mahdollista, että Vahtolanlahteen kulkeutuu Kiiminkijoen veden mukana turvemaista peräisin olevaa humusta ja muuta orgaanista ainesta. Myös asutuksen ja muun valuma-alueen maankäytön aiheuttamaa hajakuormitusta selvitetään.
Asutuksesta johtuviin kuormituksiin on kuitenkin jo luvassa parannusta, koska yhdistyksen aloitteesta Oulun Vesi toteuttaa jätevesiviemärin Ongantien varrelle. Hankkeen oli määrä toteutua jo viime kesänä, mutta kaupungin taholta sen kerrottiin siirtyvän tälle kesälle. Paria kymmentä taloutta koskevan viemäröinnin uskotaan omalta osaltaan vähentävän Vahtolanlahden kuormitusta.
– Saatujen tutkimustulosten perusteella voidaan kuitenkin vasta arvioida, mitä toimia voi ja kannattaa tehdä veden laadun parantamiseksi, sanoo Markus Saari.
Vahtolanlahden kunnostussuunnitelma yhteistyössä yliopiston kanssa on yksi harvoja tämän kaltaisia hankkeita. Vesistöjen kunnostustöitä lähdetään yleisesti suunnittelemaan ja toteuttamaan hyvin usein paikallisten asukkaiden aktiivisuuden ja tarmokkuuden seurauksena, ja kaikki alkaa suurilta osin vapaaehtoisuuden voimin. Vesistöjen suojelu- ja kunnostustoiminnassa on paljon kehitettävää, ja tämän kaltaisten projektien avulla voidaan luoda ja testata yleiseenkin käyttöön soveltuvia toimintamalleja, uskoo Markus Saari.
Vahtolanlahden hankkeessa ohjaajina yliopistolta ovat mukana myös tutkijatohtori Heini Postila ja professori Jan Hjort.
Merkittävää, paikallisesta aktiivisuudesta lähtöisin olevaa vesienhuoltotyötä tehdään myös esimerkiksi Jäälinjärven ja Kalimenjoen alueilla.
Vuonna 2018 perustetun Onganranta ja Vahtolanlahti ry:n tavoitteena on parantaa alueen ympäristöä, vesistöä ja maisemaa viihtyisyyden lisäämiseksi. Jäseniä on noin sata ja puheenjohtajana toimii Mika Seppänen.
Yhdistys toteutti 2019 Ongansalmen eli Vahtolanlahden ja Onganrannan välisen 600 metrin mittaisen uoman pienimuotoisen, ELY:n puoltaman ruoppauksen, johon saatiin rahoitusta Leaderilta. Kohteeseen liittyvä penkkojen hoito jatkuu tänä kesänäkin.
Tehdyistä toimista on alueen asukkaiden mukaan ollut hyötyä virkistyskäytölle kuten melontaan ja veneilyyn sekä kalakantaan. Alue on myös lintukannaltaan runsas ja monipuolinen. Vahtolanlahden lintukantaan kuuluvat mm. joutsenet, sorsat sekä vaarantuneet naurulokit.
Yhdistyksen esityksestä Haukiputaan Sähköosuuskunta kaivaa teiden varsilta sähköjohdot maahan.
Haukiputaan Jakokunta tekee maisemanhoidollista työtä ja energiapuunkorjuuta myös Onganrannan alueella omistamillaan umpeen kasvaneilla vesijättömailla, joita Martinniemessä riittää.
Ongannokalle laavu siltatyömaan karkuripuista
Haukiputaan Jokikylän siltatyömaalta viime syksynä virran viemät puuparrut on käytetty hyödyksi Martinniemessä. Puita ajautui runsaasti yläjuoksulta Haukiputaalle Kiiminkijokisuistoon, mistä niitä kerättiin pois haitolta. Samuli Rössi keräsi myös parruja talteen ja rakensi niistä ensiksi laavun kotipihalleen Ongalla. Laavun hän halusi lahjoittaa Onganranta ja Vahtolanlahti ry:lle ja edelleen kaikkien yhteiseen käyttöön.
Laavu siirrettiin ja koottiin Ongannokalle aivan rannan tuntumaan, mistä avautuu hienot näköalat merelle ja majakalle. Koronarajoitusten takia laavun pystytystalkoot järjestettiin pienimuotoisesti ja mukana oli yhdistyksen johtokunnan jäseniä perheineen ja Ongantien asukkaita.
Lupa laavun pystyttämiseen saatiin ranta-alueen omistavalta Haukiputaan Jakokunnalta.
Tulisijalla varustettu laavu on tarkoitettu kaikkien iloksi. Polttopuut pitää jokaisen tuoda itse mukanaan ja viedä roskat pois.
Uusi laavu lisää virkistyspaikkoja retkeilyyn Martinniemen rantaviivalla. Ongan uimarannalla on nuotiopaikka penkkeineen ja Ukkolanrannassa sataman läheisyydessä laavu kulttuuripolun varrella. Yhdistys toivottaa kaikille viihtyisiä retkeilyhetkiä luontoa kunnioittaen.