Kiimingin kirkkomaalla, sankarihautausmaalla kunnioitettiin sotiemme veteraaneja kunniakäynnin ja seppeleenlaskun muodossa. Kiimingissä kunniakäynnin tekivät kirkkoherra Pauli Niemelä ja kiiminkiläinen Aaro Väyrynen, joka on myös Oulunseudun Sotilaspoikien perinnekillan puheenjohtaja. Myös muilla Rantapohjan alueen sankarihaudoilla tehtiin kunniakäynti.
– Haluamme tällä kunniakäynnillä osoittaa suurta kunnioitusta kaikille sodassa kaatuneille sekä sotaveteraaneille. Sankarihaudat kertovat meille siitä, että Suomessa kaatuneet pyrittiin muista maista poiketen, tuomaan oman maan multiin. Sillä oli suuri merkitys varsinkin nuorille miehille. Talvisodan henki, veljeä ei jätetä, tarkoitti, että sotakaveria autettiin, haavoittuneet pyrittiin saamaan turvaan ja kaatuneet lähetettiin kotimaahan.
Sodassa kaatuneen tuomiselle kotipaikkakunnalle oli iso merkitys myös kotirintamalle. Sodan vaikeat ajat kestettiin paremmin yhteisvoimin.
– Näillä sankarihaudoilla on yhä viesti meille. Uhrin ansiosta lippu liehuu. Vapaasta isänmaastamme on maksettu raskas hinta.
Niemelä korosti, että perinnöksi saamastamme hyvästä maasta on syytä pitää hyvä huolta.
Aaro Väyrynen kertoi, että veteraanipäivänä mielessä on päällimmäisenä syvä kunnioitus sotaveteraaneja kohtaan. Hän itse on syntynyt sodan päättymisen lähestyessä vuonna 1944.
– Äiti kertoi minulle, että synnyin sen jälkeisenä yönä, kun saksalaiset olivat räjäyttäneet Kiiminkijoen ylittävän sillan Kiimingissä. Kun olin pieni, asuimme Haukiputaan Kellossa ja minua kahdeksan vuotta vanhempi veljeni muistaa hyvin, miten saksalaisia oli paikkakunnalla ja nuorimmatkin tekivät heidän kanssaan vaihtokauppaa erilaisista tavaroista.
Sotiemme veteraaneja on keskuudessamme enää vain hyvin vähän. Koko Suomessa heitä on hieman alle 6 000. Vaikka veteraanien määrä vähenee, elävät veteraanit yhä pidempään. Miesten keski-ikä on jo 95,8 ja naistenkin 94,7 vuotta.
Kiimingin kunniakäynti on nähtävillä Virtuaalikirkko.fi-palvelussa.