Kii­tos myös keväästä

Vuo­de­nai­ko­jen voi­ma­kas vaih­te­lu on var­mas­ti muo­kan­nut pal­jon mei­dän suo­ma­lais­ten mie­len­mai­se­maa. Eten­kin maa­ta­lous­yh­teis­kun­nas­sa oli koko ajan on val­mis­tau­dut­ta­va ja varau­dut­ta­va johon­kin. Kun satoa on tul­lut vain ker­ran vuo­des­sa, on se pakot­ta­nut suun­nit­te­le­maan elä­mää pit­käl­le eteenpäin.

Toki yhteis­kun­nan kehi­tys on tuo­nut muu­tok­sia myös tähän. Koro­na-aika on osoit­ta­nut, että teo­rias­sa Suo­mes­sa­kin voi elää ympä­ri vuo­den sisä­ti­lois­sa koto­naan, jos on toi­mi­van verk­ko- tai puhe­li­nyh­tey­den pääs­sä – ja jos on varaa. Ruo­an ja muut tar­vik­keet voi tila­ta kotiovelleen.

Moni­kaan meis­tä ei voi­si kuvi­tel­la viih­ty­vän­sä ilman vuo­de­nai­ko­jen vaih­te­lui­ta. Mis­tä suo­ma­lai­nen osai­si edes puhua ilman sään vaih­te­lu­ja. Jos Suo­mi vie­täi­siin päi­vän­ta­saa­jal­le, niin sääs­tä ei oli­si mon­taa­kaan sanaa vaih­det­ta­va­na. Mil­lais­ta elä­mä oli­si ilman sel­ke­ää kevät­tä, kesää, syk­syä ja tal­vea ja tal­vi­ren­kait­ten vaih­toa. Tyl­sää ja lii­an leppoisaa.

Kevät on monil­le ras­kas­ta aikaa. Luon­to antaa Suo­mes­sa ensin lupauk­sia kesäs­tä ja pais­kaa perään rän­tä­sa­det­ta. Kulu­va­kin kevät tun­tui ete­ne­vän ensin vauh­dil­la, mut­ta sit­ten kehi­tys vai­kut­ti pysäh­ty­vän. Mut­ta kyl­lä täs­sä pian kesän kor­val­la ollaan. Sen voi pää­tel­lä vaik­ka­pa alka­neis­ta viran­omais­ten tul­vaen­nus­teis­ta. Poh­jois-Poh­jan­maan ELY-kes­kus arvioi, että Kii­min­ki­joen tul­va­huip­pu on 22.–28.4. Iijoen tul­va­hui­pun arvioi­daan ole­van tou­ko­kuun ensim­mäi­sel­lä vii­kol­la samoin kuin Kuivajoenkin.

Kun kolum­nis­sa käsi­tel­lään vuo­de­nai­ko­ja, pitäi­si teks­tiin tie­ten­kin maa­la­ta uhka­ku­via ilmas­ton­muu­tok­sen vai­ku­tuk­ses­ta nii­hin. Mut­ta juu­ri nyt en kyl­lä halua sitä teh­dä. Kevä­tau­rin­ko tuli nimit­täin äsken esiin pil­vien takaa.