Suomi valmistelee parhaillaan arktisen politiikan strategiaa laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Osaamisen ja innovaatiotoiminnan, ja siten elinvoiman, näkökulma tulee tuoda vahvasti kansallisen arktisen strategian valmisteluun.
Oulu on yksi Suomen suurista kaupungeista, viidenneksi suurin. Samanaikaisesti olemme yksi suurimmista kaupungeista pohjoisimmassa Euroopassa ja Barentsin alueella. Oulun ja Pohjois-Pohjanmaan maantieteellinen sijainti osana pohjoista ja arktista aluetta todentuu esimerkiksi Oulun kaupungin sekä muiden toimijoiden, kuten Oulun yliopiston, Oulun kauppakamarin ja Pohjois-Pohjanmaan liiton, strategisissa valinnoissa, missä pohjoisuus ja arktisuus on selkeästi esillä.
Arktisen alueen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin perusta luodaan vahvoissa tieteen ja osaamisen keskittymissä. Alueen menestys on aina perustunut korkeaan osaamiseen ja sen vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeää koronakriisistä toipumisessa. Osaamisen kasvattaminen kaikilla tasoilla on tehokkain keino varmistaa, että nuorilla on mahdollisuuksia opiskella ja tehdä töitä arktisilla alueilla.
Osaaminen on myös innovaatiotoiminnan ajuri. Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset uudistavat alueemme osaamispohjaa tekemällä huippututkimusta ja opetusta, joka näkyy työnä ja toimeliaisuutena myös alueemme harvaan asutuilla seuduilla.
Esimerkiksi Oulun seudulla tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostetaan asukasta kohden eniten Suomessa. Oulussa on vuosikymmeniä investoitu koko Suomea hyödyttävään osaamiskapasiteettiin. Esimerkiksi pitkäjänteinen digitaalisen kyvykkyyden kasvattaminen näkyy maailmanluokan vientituotteina yhä uusilla toimialoilla, viimeisimpinä hyvinvointiteknologia ja autoteollisuuden digitaaliset ratkaisut. Oulun menestys on hyödyksi paitsi muulle Pohjois-Suomelle, niin koko maalle. Kääntäen, jos ei Oulu pärjää, ei Pohjois-Suomessa pärjää kukaan muukaan. Jos Oulun moottori leikkaa kiinni, vaikutukset tuntuvat laaja-alaisesti koko Suomen taloudessa ja hyvinvoinnissa.
EU-rahoituksella, kuten alueellisilla rakennerahasto-ohjelmilla, rajat ylittävän yhteistyön rahoituksella, Horizon-rahoituksella sekä tulevan elpymisvälineen tarjoamilla rahoitus- ja investointimahdollisuuksilla on keskeinen rooli myös Suomen Arktisen politiikan tavoitteiden toimeenpanossa.
Erityisesti rakennerahasto-ohjelmat ovat olennainen osa pohjoisen innovaatiorahoitusta. Pohjois- ja Itä-Suomella on aluekehitysrahojen jakoperusteissa erityisasema, josta on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan seuraavasti: ”Myös aluekehitysrahoituksen taso ja harvaan asutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema turvataan.” Perusteet Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasemalle ovat myös Suomen arktisen politiikan näkökulmasta edelleen olemassa.
Pauli Harju, Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja; Päivi Laajala, Oulun kaupunginjohtaja; Jouko Niinimäki, Oulun yliopiston rehtori