Haukiputaan lukion taideluokassa vallitsee rauhallinen ja keskittynyt tunnelma. Koolla on Oulu-opiston ikonimaalareiden Haukiputaan harrastajaryhmä, joka on voinut kokoontua jälleen yhteen rajoitusten puitteissa. Valmistumassa on eri vaiheissa olevia pyhiä kuvia ikoneita. Aihepiiri, pikkutarkka ja monivaiheinen työ vaatii pysähtymistä ja hartauttakin.
– Ikonia maalatessa kuin aika pysähtyisi, pitää keskittyä vain omaan työhönsä, luonnehtii Airi Vainionpää.
– Vaikka olisi ollut kuinka kiireinen päivä, täällä viimeistään rauhoittuu, jatkaa Jaana Kropsu.
Ikonimaalausryhmän opettajana yli kahden vuosikymmenen ajan toiminut Sinikka Kuivala neuvoo ja opastaa tekijöitä rauhallisella ja varmalla otteellaan.
– Meillä on tosi mukava ryhmä ja hyvä tunnelma. Olemme tehneet yhdessä myös retkiä ikoninäyttelyihin, kertoo Kuivala. Ikonipiiriä hän on opettanut pitkään myös Iissä, missä sielläkin on hyvä ja toimiva ryhmä.
Ikonimaalauksesta Sinikka Kuivala innostui itse aikoinaan 80-luvun alussa miettiessään mieluista harrastusta läheisen piirtämisen parissa.
Hän meni opiston ikoniryhmään, jonka opettajana oli Raija Savolainen ja myöhemmin Leena Kunnas. Opettajana hän aloitti itse Kunnaksen seuraajana.
Haukiputaalla mukana on useita pitkäaikaisia harrastajia, mutta myös uusia tulokkaita. Anja Hiltunen maalaa tällä hetkellä triptyykkiä eli kolmiosaista ikonia, jossa keskellä on Konevitsan Jumalanäiti ikoni ja reunoilla Pyhät arkkienkelit Gabriel ja Mikael.
Ensimmäisen kerran hän innostui ikonimaalauksesta parikymmentä vuotta sitten, ja vuodesta 2007 hän on ollut mukana yhtäjaksoisesti. Ikonimaalauksessa innostaa haasteellisuus ja inspiroiva opetus. Ikonimaalaus on aivan oma taiteenlajinsa. Ikoneita hän on maalannut itselle omaan kotiin, lapsille ja lapsenlapsille. Yhteensä ikoneita on syntynyt kolmisenkymmentä.
Rauni Aikio aloitti harrastuksen viime syksynä ja nyt ensimmäinen ikoni on valmistumassa. Monilla olikin tavoitteena saada ikoni valmiiksi
pääsiäiseksi.
Anisa ja Jukka Puraselle ikonimaalaus on yhteinen harrastus. Pariskunta kiinnostui ikoneista matkalla, jolta he toivovat muistona ikonin kotiin.
Ikonin valmistumisen aika vaihtelee itse kunkin kohdalla. Kun ikoni on valmis, se tuntuu ihan ihmeeltä, kuvailtiin ryhmässä. Ikoni pysäyttää ja
puhuttelee.
– Varsinkin tällaisena aikana on ihanaa keskittyä ikonimaalaukseen ja unohtaa kaikki ikävät asiat. Hartaudella tehty ikoni on myös hyvä antaa
lahjaksi ja muistoksi.
Aiheet ikoneissa kuvaavat yleisimmin Kristusta, Neitsyt Mariaa, Jumalanäitiä, pyhimyksiä ja enkeleitä. Pyhien hahmojen ohella aiheina voivat olla raamatulliset tapahtumat ja kirkkovuoden pyhät. Ikonit tunnetaan parhaiten ortodoksisen kirkon uskonnollisista yhteyksistä, mutta ne ovat tuttuja myös muissa kristillisissä kirkoissa.
– Ikoni on muistutus rukouksesta. Ikoni on voimanlähde ja ilontuoja, rukouksen välikappale, kuvailee Sinikka Kuivala ikonien merkitystä.
Ikonien maalaustapa kuvastaa myös niiden sanomaa: Liikkeelle lähetään tummista pohjaväreistä vaaleampiin siirtyen, pimeydestä kohti valoa. Ikoni maalataan puualustalle, joka päällystetään puuvillakankaalla ja käsitellään liimaliituseoksella.
Valittu aihe piirretään käyttäen apuna vanhojen ikonien kuvia. Piirros jäljennetään voipaperille, jolta kuva siirretään puupohjalle. Väreinä käytetään jauhemaisia myrkyttömiä maavärejä. Halutut värisävyt saadaan sekoittamalla paletilla värijauhe nesteeseen, jossa on kolme osaa vettä ja yksi osa kananmunankeltuaista kiinnikkeenä. Hohtoa saadaan lehti- tai valkokullalla ja lehtihopealla.
Ikonimaalauksessa noudatetaan tiettyjä periaatteita kuten minkä väriset vaatteet tietyillä pyhillä henkilöillä on yllä. Ikoni on symbolinen ja attribuuteilla eli tunnusmerkeillä varustettu kuva. Ilman pyhän ihmisen nimeä tai aiheen merkitsemistä ei ikonilla ole liturgista merkitystä.
– Ikonin päällekirjoituksesta tiedämme tarkan juhla-aiheen tai sen ketä ikoni esittää, valaisee Sinikka Kuivala.
Pyhän henkilön päätä kehystää sädekehä, ja ikoniin maalataan kehys. Sanotaan, että ikoni on ikkuna kirkkauteen ja iäisyyteen.
Ikoni valmistuu useista maalaus- ja värikerroksista, jolloin pinnasta tulee kolmiulotteinen ja kestävä. Ikonin valmistuminen voi kestää pitkäänkin, jopa vuosia. Valmis ikoni viimeistellään pellavaöljyllä.
Värien ja siveltimien ohella tarvitaan myös työvälineitä. Ikonimaalarin työkalupakista löytyy esimerkiksi hammaslääkärin vehkeitä tai kirurginveitsiä. Jos jossain vaiheessa jotakin menee vikaan, virheet on korjattavissa rapsuttamalla.
Valmis ikoni on tapana siunata ortodoksisessa liturgiassa. Haukiputaan ryhmässä valmistuneita ikoneita siunattiin aiemmin Martinniemen ortodoksisessa rukoushuoneessa, kunnes rakennus purettiin. Nykyisin ikoneita on siunattu Oulussa ja myös Martiniemen seurakuntatalolla järjestetyssä tilaisuudessa.
Kodissa ikonit on tapana sijoittaa huoneen itäpuoliselle seinustalle tai ikoninurkkaukseen. Itä, josta aurinko nousee, kuvaa Kristuksen valoa, jota kohti rukouksessa käännytään. Ikonien esillepanoa voi vaihdella vaikkapa kirkollisten pyhien mukaan.
Ikoneilla on ikiaikainen perinne. Vanhimmat säilyneet ikonit ovat peräisin 500-luvulta. Ikonien aiheisiin liittyy traditio. Ortodoksisessa kirkossa jokaista siunattua ikonia pidetään ihmeitätekevänä. Ikonille osoitetaan kunnioitusta, koska siinä kuvatun pyhän uskotaan olevan läsnä kuvissa.
Ihmeitätekevänä Suomen ortodoksinen kirkko pitää kuutta Jumalanäitiä esittävää pyhäinkuvaa, jotka ovat toimineet ihmeeksi koetun tapahtuman välikappaleena. Nämä pyhäinkuvat luetaan kirkon kallisarvoisimpiin hengellisiin aarteisiin. Ihmeitätekevistä ikoneista neljää säilytetään Heinävedellä Valamon luostarissa, yhtä Helsingissä ja yhtä Kuopiossa.
Ikoneita ihasteltavina kirjastossa
Laaja kattaus Haukiputaan ikonimaalaareiden töitä on esillä näyttelyssä Oulun kaupunginkirjaston aulan vitriinissä. Iloa ikoneista ‑näyttely on esillä 7. huhtikuuta saakka. Esillä on harrastajamaalareiden töitä vuosien varrelta. Näytteille on laitettu kaikkiaan 75 ikonia, jotka ovat syntyneet vuosien varrella.
Oulu-opiston (aiemmin Kiiminkijoen opiston) ryhmä on toiminut Haukiputaalla vuosikymmeniä. Ryhmän opettaja on Sinikka Kuivala.
Näyttelyssä mukana olevien ikoneiden tekijät ovat: Tuula Uitto, Anja Hiltunen, Anneli Alasalmi-Husso, Kristiina Karivuori, Jaana Kropsu, Airi Vainionpää, Irma Pinola, Marja Jussheikki, Anisa Puranen, Jukka Puranen, Leena Pohjamo, Pirjo Pohjanen ja Sinikka Kuivala.