Rantapohjan alueen eri kylillä on Jakkukylän osakuntaliitoksen jälkeen muhinut ajatuksia siitä, olisiko osakuntaliitos johonkin naapurikuntaan mahdollinen. Ajatusta on pyöritelty muun muassa Martinniemessä, missä löytyy halukkuutta liittyä osaksi Iitä. Eipä ajatus ole vieras yli-iiläisille tai ylikiiminkiläisillekään, mutta nyt Ylikiimingissä on laitettu tuulemaan. Ylikiiminkiläiset haluavat muhoslaisiksi.
Osakuntaliitosidean taustalta löytyy ylikiiminkiläisten pettymys Oulun kaupungin päätöksentekoon ja siihen, miten palvelut ovat kaikonneet alueelta kulttuuripalveluja myöten. Esimerkiksi ylikiiminkiläisten rakastamia baletti- ja oopperaesityksiä ei kuulu eikä näy.
Ylikiiminkiläiset myös arvioivat Muhoksen erityisen menestyväksi kunnaksi voimalaitoksineen, uimahalleineen sekä maaperän rikkauksineen. Erityisen myönteistä sävyä osakuntaliitosajatukseen tuo myös se, että varsin moni ylikiiminkiläisnuori on kokenut ensi-ihastuksensa muhoslaisen kanssa. Löytyypä molemmin puoli rajaa pariskuntia, joissa puoliso on tullut taloon Muhoksentietä pitkin ohi Seluskan. Myös terva yhdistää Muhosta ja Ylikiiminkiä toisiinsa kärpäspaperin lailla.
Ylikiiminkiläiset tuntevat olevansa Oulussa kuin toisen luokan kansalaisia ja tällä suunnitelmalla matkataan kohti tasa-arvoisempaa tulevaisuutta. Edessä on pitkä prosessi, sillä esimerkiksi Jakkukylän osakuntaliitos Iihin kesti vuodesta 2015, jolloin Jakkukylä ilmaisi halunsa liitokseen, vuoteen 2018, jonka alussa muutos astui voimaan.
Muhokselta ylikiiminkiläiset ovat saaneet vihreätä valoa aikeilleen. Ylikiimingin asukastuvalla sekä Muhoksen kunnantalolla on kuin symbolisena eleenä hankkeen onnistumiselle suunniteltu laajentuvalle Muhokselle uusi vaakuna, jossa entisen Ylikiimingin kunnan vaakuna yhdistetään osaksi Muhoksen vaakunaa.
– Voimalaitossalamoiden tilalle tulevat Muhoksen vaakunaan Ylikiimingin reet ja lohen tilalle salakka, koska se on kuitenkin yleinen saaliskala onkimiehille Kiiminki- ja Oulujoilla, sillä lohi ei nouse Oulujokeen ja harvoin Kiiminkijokeenkaan. Rekisymboliikkaan emme ole keksineet järkevää selitystä, mutta lopputulos rekineen näyttää täydelliseltä, kertovat nimettömänä pysyvät suunnittelijat.
Muhoksen alkuperäisen vaakunan on suunnitellut taiteilija Olof Eriksson vuonna 1956. Aaltokorokatkoisen kilven sinisessä yläkentässä hopeinen lohi ja hopeisessa alakentässä kolme sinistä yksipolvekkeista salamaa vierekkäin. Lohi viittaa entisaikojen lohenkalastukseen ja salamat kuvaavat nykyajan voimalaitoksia.
Ylikiimingin itsenäisen kunnan aikaisen vaakunan ovat suunnitelleet kiiminkiläistaiteilija Oskari Jauhiainen ja muuan Muhoksen vaakunastakin tuttu heraldikko Olof Eriksson, ja se on vahvistettu 3. toukokuuta 1957. Vaakunan selitys on “sinisessä kentässä kolme kultaista pajurekeä alakkain”, ja se on saanut aiheensa Rekikylästä ja siellä toimineista rekien tekijöistä.
Vaakunatiedot ovat tosia, sillä ne on poimittu Wikipediasta.
Tänään Ylikiimingin asukastuvalta käsin järjestetään etänä kello 19.19 kyläkokous, jossa päätetään osakuntaliitoksen käynnistämisestä. Linkin kokoukseen saa lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: ylikiiminkimuhos@syosillia.fi Samalla käynnistetään nimien keruu vetoomukseen osakuntaliitoksen puolesta. Vetoomuksella todennetaan sekä Oulun että Muhoksen suuntaan asukkaiden kannatus liitokselle.
Liitosta tukeakseen joukko ylikiiminkiläisiä kuntalaisaktiiveja aikoo ottaa ennen kokousta käyttöönsä Sukkeliaseman vanhat puusukset, joilla he hiihtävät symbolisen matkan Ylikiimingin keskustasta kohti Muhosta niin kauas kuin jaksavat. Luvassa on ylikiiminkiläiseen tapaan puhallinmusiikkia, laulua sekä kovia puheita, mutta turvavälein. Koronan vuoksi yleisön toivotaan seuraavan tapahtumia omilta takapihoiltaan maskit kasvoillaan.