Kotimaan matkailun vilkastuminen näkyy Kuusamontiellä valtavina ruuhkina. Maantien ruuhkaosuus on noin 14 kilometriä, ja kaupunki lisää liikennettä Korvenkylä–Vesalanmäki–Jääli –osuudella koko ajan omalla kaavoituksellaan.
Alueella on meneillään Oulun suurimmat uusien katuverkkojen investoinnit. Maantieosuus on Suomen vilkasliikenteisin ja sen liikenteen välityskyky tulisi olla kaupunkimooottoritien tasoa. Kuusamontielle on valmistunut kehittämissuunnitelma, ja hankkeen hyöty-kustannussuhteen on todettu olevan 1,04.
Oulun valtuusto päättää, miten 200–300 miljoonaa euroa maksava ratikkaliikenne yliopiston ja keskustan välillä on järkevä hanke tai miten ilmaiset polkupyörät tuovat lisätuloa kaupungin kassaan. Valtuusto ei mitenkään vaikuta pakolaispolitiikkaan tai Suomen EU-maksuihin. Olisiko Kuusamontien hankkeen tukeminen järkevää, koska valtio rahoittaa noin 50 miljoonaa euroa maksavaa hanketta?
Ratahankkeista puhuminen on ollut muotia jo vuosikymmenet, ja uudet etelän miljardihankkeet on todettu viime vuonna kannattamattomiksi ja hyötysuhde on ollut vain 0,2–0,7. Helsinki–Tampere ja Helsinki–Turku maksaa yhteensä noin 8 miljardia euroa. Kannattavuus on yleensä matka-ajan nopeutuminen muutaman kymmenen minuuttia.
Oulun markkinoiminen hyvällä pyörätieverkolla tai “tulevalla” kaksoiraiteella ei vaikuta mitenkään kaupungin verotulojen lisääntymiseen. Kuusamontien hanke menee huhtikuussa valtion 12-vuotishankesuunnitteluun ja silloin pitäisi oululaisten päättäjien olla hankkeen takana. Hanke on Oululle tärkeä, koska se edistää kaupunkialueen liikenneverkon tehokkuutta ja siten se on selväpiirteinen ja tarkoituksenmukainen.
Kaupunginvaltuuston tulee kehittää hankkeita, joilla saadaan lisääntyvän yritystoiminnan kautta uutta työllisyyttä ja verotuloja.
Yrittäjä