Rant­sik­ka: Suku­puo­lil­ta odo­te­taan tiet­ty­jä asioita

Pojat, jot­ka har­ras­ta­vat tans­sia tai tytöt, jot­ka pelaa­vat jää­kiek­koa, ovat usein tul­leet kiusa­tuik­si har­ras­tuk­sis­taan. Moni ihmi­nen ajat­te­lee, että kos­ka lajin edus­ta­jia on enem­män tois­ta suku­puol­ta, sitä ei voi­si toi­nen suku­puo­li har­ras­taa. Tämän takia nuo­ret eivät vält­tä­mät­tä ala har­ras­ta­maan lajia, joka hei­tä kiinnostaa.

Jokai­sen pitäi­si saa­da har­ras­taa, mitä itse halu­aa ilman kiusa­tuk­si tule­mi­sen pel­koa, kos­ka jokai­sel­la on omat kiin­nos­tuk­sen koh­teen­sa ja haa­veen­sa. Suku­puo­li ei ole hyvä syy olla hyväk­sy­mät­tä tois­ten valin­to­ja. Jos vaik­ka­pa nuo­ri ei saa ilmais­ta itse­ään tai tulee sii­tä kiusa­tuk­si, voi täl­le jää­dä eli­ni­käi­set traumat.

Itse olen käy­nyt kes­kus­te­lun sel­lai­sen hen­ki­lön kans­sa, joka hal­ven­ta­vas­ti ker­toi, että poi­ka ei voi har­ras­taa balet­tia ole­mat­ta homo­sek­su­aa­li. Voin todis­taa, että tämä ei ole tot­ta, kos­ka ystä­vä­ni bale­tis­ta, joka on poi­ka, ei ole homo­sek­su­aa­li ja on tans­si­nut balet­tia koko elä­män­sä ajan. Täs­sä tosin näkyy ihmi­sen homo­fo­bi­suus, sil­lä hänes­tä homo­na ole­mi­nen on väärin.

Myös työ­elä­mäs­sä suku­puol­ten erot näky­vät, sil­lä esi­mer­kik­si nais­pa­lo­mie­hiä on pal­jon vähem­män kuin mie­hiä. Jois­sa­kin amma­teis­sa on myös palk­kae­ro­ja mies­ten ja nais­ten välil­lä. Ymmär­rän toki, että esim. palo­mie­hel­tä vaa­di­taan vah­vuut­ta ja hyvää kun­toa, johon mie­hil­lä on parem­pi mah­dol­li­suus päästä.

Ammat­ti­ba­let­ti­tans­si­ja mie­his­tä mel­kein jokai­nen on koke­nut kiusaa­mis­ta jos­sain vai­hees­sa elä­mään­sä, mut­ta ovat sii­tä huo­li­mat­ta edel­leen teke­mäs­sä sitä, mikä hei­tä kiin­nos­taa. Kel­lään heis­tä ei var­mas­ti ole ollut help­poa ja moni lap­se­na aloit­ta­nut on lopet­ta­nut pääs­täk­seen pois kiusat­tu­na ole­mi­ses­ta. Ammat­ti­tans­si­joi­ta on tämän takia vähän ja moni edel­leen tans­si­vis­ta jou­tuu tans­si­maan bale­teis­sa mon­taa roo­lia, kos­ka hei­tä on niin vähän.

Syy mik­si ihmi­set ajat­te­le­vat, että on vää­rin har­ras­taa lajia, jos­sa enem­mis­tö on tois­ta suku­puol­ta, on var­mas­ti se, että he eivät ole tot­tu­neet sel­lai­seen. Van­hem­pien pitäi­si opet­taa, että se on nor­maa­lia, eikä miten­kään vää­rin. Suku­puo­lil­ta ei pitäi­si odot­taa sel­lai­sia asioi­ta, jot­ka voi­vat olla samaan suku­puo­leen kuu­lu­vil­la eri tavoin.

Ajat­te­le, jos oma lap­se­si har­ras­tai­si lajia, jos­ta tuli­si päi­vit­täin kiusa­tuk­si. Seu­raa­van ker­ran kun puhut lap­sel­le­si, ota asia tosis­saan ja tee sel­väk­si, että kiusaa­mi­nen ei ole oikein mis­sään tapauk­ses­sa. Muu­tos ei var­mas­ti tapah­du het­kes­sä, vaan sii­hen menee aikaa. Mie­les­tä­ni kou­lus­sa pitäi­si olla mah­dol­li­suus kokeil­la eri laje­ja suku­puo­les­ta piit­taa­mat­ta. Kou­lun pitäi­si myös ottaa kan­taa asi­aan ja ker­toa oppi­lail­le täl­lai­ses­ta kiusaamisesta.

Suku­puo­lio­do­tuk­set, Ylikiiminki