Olemme eläneet mitä kummallisinta adventin aikaa. Tämä ajankohta vuodesta on perinteistä jouluun valmistautumisen aikaa niin kodeissa kuin ihmisen sisimmässä. Adventtiaikana hakeudumme mukaan tuttuihin perinteisiin kuten kauneimpiin joululauluihin. Joululaulujen laulajista täyttyvät kirkot ovat tänä vuonna muisto ja unelma, muisto menneiltä vuosilta ja unelma tulevista vuosista.
Seurakunnan työntekijän näkökulmasta on kaihoisaa rakentaa adventin ja joulun tilaisuuksia tyhjässä kirkossa striimattaviksi. Olemme tottuneet muistelemaan yhdessä maailman historiaa järisyttäneitä ensimmäisen joulun tunnelmia ja tapahtumia.
Täysien kirkkojen lämpimiä tunnelmia sekä kauniita säveliä ja jouluisia sanoituksia kaipaat sinä, joka olet löytynyt vuodesta toiseen joulun sanoman äärelle. Adventtiaikana on tuntunut kutsuvalta saapua seurakunnan tilaisuuksiin muistorikkaan sanoman äärelle, kotikirkon kynttilöiden hellään valoon ja urkujen tuttuun sointiin. Rauhaisa tunnelma on pysäyttänyt huokaisemaan arjen kiireistä vapaaksi. On ollut lohduttavaa hiljentyä kuulemaan pelastuksen sanomaa, jonka äärellä on saanut rakentua uudelleen ja jättäytyä vahvempiin käsiin.
Joulun sanoma Jeesuksesta pysyy muuttumattomana vuodesta toiseen. Se on varma ja vakaa muuten niin yllätyksellisessä elämässä. Joulumieltä rakentaviin tilaisuuksiin pääset mukaan tänäkin vuonna, vaikka kirkkoon emme voi kokoontua. Toivottavasti löydät joulutunnelmaa striimattujen tilaisuuksien kautta. Joudumme luopumaan yhteisöllisyydestä rajoitusten aikana, mutta olet silti kutsuttu ja tervetullut tänäkin vuonna.
Soile Tuusa, Kiimingin seurakunnan vs. kappalainen