Rei­tit­ti­men sala­sa­nan nol­laa­mi­nen on jo kansalaistaito

Kodin lan­ga­ton verk­ko syn­tyy, kun koti­rei­ti­tin jakaa joko kiin­teän tai lan­gat­to­man inter­ne­tyh­tey­den kai­kil­le kodin lait­teil­le. Koti­verk­koon pää­se­mi­sek­si lait­tee­seen pitää kui­ten­kin osa­ta syöt­tää oikea sala­sa­na aina­kin jokai­sen lait­teen ensim­mäi­sel­lä käyt­tö­ker­ral­la. Tämän jäl­keen lai­te muis­taa rei­tit­ti­men sala­sa­nan, jos sen tal­len­taa koti­verk­koa käyt­tä­vään laitteeseen.

Ongel­mia voi tul­la, jos kotiin oste­taan esi­mer­kik­si uusi tie­to­ko­ne ja ver­kon sala­sa­na on unoh­tu­nut. Sil­loin ainoa vaih­toeh­to voi olla rei­tit­ti­men sala­sa­nan nollaaminen.

– Sala­sa­nan unoh­ta­mi­nen on mel­kein­pä ainoa syy, mik­si rei­tit­ti­men sala­sa­na pitää uusia. Sekin vain sil­loin, jos käyt­tä­jä on rei­tit­ti­men ensim­mäi­sel­lä käyt­tö­ker­ral­la nou­dat­ta­nut ohjei­ta ja muut­ta­nut rei­tit­ti­men sala­sa­nan teh­das­a­se­tuk­sil­ta. Jos sala­sa­na on jätet­ty teh­das­a­se­tuk­sil­le, sen voi yleen­sä tar­kis­taa lait­teen kyl­jes­sä ole­vas­ta tar­ras­ta, Vil­le Par­ta­nen DNA:lta kertoo.

Vaik­ka rei­tit­ti­men sala­sa­nan nol­laa­mis­ta voi kut­sua kan­sa­lais­tai­dok­si, Par­ta­nen ei lopet­tai­si vie­lä siihen.

– Tie­to­tek­nii­kan aika­kau­del­la lait­teen kuin lait­teen palaut­ta­mi­nen teh­das­a­se­tuk­sil­le oli­si hyvä osa­ta. Usein meil­le­kin tulee asia­kas­pal­ve­lus­sa vas­taan lait­tei­ta, joi­den ase­tuk­siin asia­kas on teh­nyt muu­tok­sia ehkä täy­sin ymmär­tä­mät­tä, mitä on teke­mäs­sä. Jos niin käy, oli­si vain hel­poin­ta palaut­taa lai­te teh­das­a­se­tuk­sil­le, hän neuvoo.

Monien lait­tei­den kuten koti­rei­tit­ti­men nol­laa­mi­nen eli palau­tus teh­das­a­se­tuk­sil­le käy hel­pos­ti. Lait­teen kyl­jes­tä löy­tyy pie­ni rei­kä, jos­ta esi­mer­kik­si kuu­la­kär­ki­ky­nän kär­jel­lä pidem­pään pai­na­mal­la ase­tuk­set palau­tu­vat teh­das­a­se­tuk­sil­le. Omi­nai­suus ei saa Par­ta­sel­ta pelk­kiä kehuja.

– Todel­la pit­kään­hän sitä pitää pai­naa, jos joten­kin onnis­tuu pai­na­maan. Sil­ti aina­kin kym­me­nen vuot­ta kaik­ki lait­teet ovat olleet saman­lai­sia. Auki vään­net­ty klem­ma­ri on pai­na­mi­seen hyvä työkalu.

Noin 30 sekun­nin pai­na­mi­sen jäl­keen lait­teen valois­sa pitäi­si näkyä jota­kin eri­kois­ta. Valot voi­vat välk­kyä, syt­tyä tai sammua.

– Lait­teis­sa on ero­ja, mut­ta yhteis­tä on se, että valot teke­vät jota­kin sel­lais­ta, mitä ne eivät mil­loin­kaan nor­maa­lis­ti tee. Sii­tä tie­tää, että teh­das­a­se­tuk­sil­le palaut­ta­mi­nen on onnistunut.

Tämän jäl­keen lai­te tot­te­lee jäl­leen sitä sala­sa­naa, joka sen kyl­jes­sä ole­vas­sa tar­ras­sa ker­ro­taan. Nyt uuden­kin lait­teen liit­tä­mi­nen koti­verk­koon onnis­tuu tätä sala­sa­naa käyt­tä­mäl­lä. Jos työ halu­taan teh­dä kun­nol­la, ollaan kui­ten­kin vas­ta puolivälissä.

– Lait­tees­sa ole­va tar­ra yleen­sä myös ker­too, miten lai­tet­ta pääs­tään hal­lin­noi­maan. Tar­ras­ta kan­nat­taa tar­kis­taa, löy­tyi­si­kö sii­tä myös tie­to, mis­tä lait­teen manu­aa­lin saa ladat­tua ennen kuin palaut­taa lait­teen teh­das­a­se­tuk­sil­le. Hie­man van­hem­pien lait­tei­den muka­na nämä manu­aa­lit ovat vie­lä tul­leet paperimuodossa.

Tar­ra ohjaa yleen­sä verk­ko­si­vul­le, jos­sa lai­tet­ta hal­li­taan. Siel­lä käyt­tä­jä voi aset­taa lait­teel­leen uuden sala­sa­nan. Vas­ta kun se on käy­tös­sä, kan­nat­taa lait­tei­ta alkaa liit­tää uudel­leen koti­verk­koon. Näin tie­to­tur­va säi­lyy kor­keal­la tasol­la, kun ei käy­te­tä lai­te­val­mis­ta­jan oletussalasanaa.

Sala­sa­naa ei pidä iki­nä kir­joit­taa muis­tiin. Miten sit­ten voi estää itse­ään unoh­ta­mas­ta uudel­leen rei­tit­ti­men salasanaa?

– Voi käyt­tää sovel­luk­sia, jot­ka tal­len­ta­vat sala­sa­nat. Esi­mer­kik­si Chro­me-selai­men Key­Log­ger on hyvä. Sovel­lus­ta käyt­täes­sä pitää muis­taa pel­käs­tään yksi sala­sa­na eli se, jol­la kir­jau­tuu esi­mer­kik­si juu­ri Key­Log­ge­riin, Par­ta­nen neuvoo.

Muis­ta­mi­sen voi siis ulkois­taa lait­teel­le. Sovel­luk­set käyt­tä­vät niin moni­mut­kai­sia sala­sa­no­ja, että ne ovat yleen­sä parem­pia kuin käyt­tä­jän itsen­sä keksimät.

Toi­nen tapa on ope­tel­la muo­dos­ta­maan sala­sa­na jol­lain tie­tyl­lä taval­la. Näin lai­te itse voi taval­laan ker­toa käyt­tä­jäl­le, mikä sen sala­sa­na on.

– Tar­vi­taan muis­ti­sään­tö. Rei­tit­ti­men tapauk­ses­sa se voi olla esi­mer­kik­si ‘tämä lai­te muo­dos­taa kodin inter­ne­tin’. Sanois­ta voi ottaa vaik­ka ensim­mäi­set kir­jai­met sala­sa­nak­si. Itse käy­tän vas­taa­van kal­tais­ta muis­ti­sään­töä, Par­ta­nen sanoo.

Mik­si oma verk­ko­yh­teys kan­nat­taa edes sala­ta? Kun kes­ki­hin­tai­nen koti­mok­ku­la lupaa vaik­ka­pa 450 mega­bi­tin sekun­ti­no­peu­den ja pys­tyy­kin osaan sii­tä, ei perus­käyt­tä­jän surf­fai­lu käy­tä lähes­kään koko saa­ta­vil­la ole­vaa kais­taa. Niin­pä sitä­kään ei huo­maa, jos naa­pu­ri surf­faa samal­la aal­lol­la. Tämä on kui­ten­kin vas­ta osa­to­tuus, Vil­le Par­ta­nen muistuttaa.

Oma verk­ko­yh­tey­ten­sä kan­nat­taa sala­ta useas­ta syys­tä. Yksi niis­tä on jopa riko­soi­keu­del­li­sen vas­tuun vält­tä­mi­nen. Jos kaa­pat­tua verk­ko­yh­teyt­tä­si käy­te­tään vaik­ka­pa lait­to­man mate­ri­aa­lin lataa­mi­seen, voi olla mel­ko mah­do­ton todis­taa, että “en se minä ollut vaan naapuri”.