Oulun kaupunginvaltuusto kokoontui vuoden tärkeimpään istuntoon etäyhteyksin maanantaina. Valtuuston puheenjohtaja Juha Hänninen evästi valtuutettuja hyvään ja asialliseen käytökseen, kuten valtuutetuille kuuluu. Edellisessä kokouksessa tilanne välillä ryöstäytyi. Opiksi oli otettu, nyt yli kuusituntinen ensi vuoden talousarviokokous sujui alun pienten teknisten yhteysongelmien jälkeen maltillisesti, mutta monipuolisesti kantaaottavasti. Sovittu oli, että mikrofonia ei saa avata kuin luvan perästä, kun puheenvuoro annetaan.
Kaupunginhallituksen esittämästä vuoden 2021 talousarviosta ja ‑suunnitelmasta 2022–23 ja siihen valtuutettujen tekemistä ja kannatetuista muutosesityksistä ei nyt päätetty, vaan äänestyskokous on 7.12.
Laajasti julkisuutta saanut, kaupunginhallituksen esitykseen sisältyvä 500 000 euron leikkaus kaupunginteatterin avustukseen, puhutti odotetusti. Mikko Raudaskosken (vas.) esitys, ettei leikkausta tehdä, sai kannatusta, kuten myös Jukka Kolmosen (kesk.) kompromissiehdotus 150 000 euron säästösummasta.
Teatteriin kohdistuvaa leikkausta arvosteltiin valmistelemattomana ja puskista tulleena säästöratkaisuna, joka on teatterille erityisen raskas nykyisen koronatilanteen lisäksi eikä istu kulttuuripääkaupunkihankkeeseen. Toiselta kantilta katsovat näkivät, että tästäkin kohteesta pitää voida karsia, kuten on jouduttu tekemään kauttaaltaan.
Risto Päkkilä (kesk.) ihmetteli teatterista syntynyttä porua. Näin laajoja joukkoja ei nähty liikkeellä kun Yli-Iistä lähtivät lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut ja kirjastoa oltiin viemässä. Päkkilä on tekemässä aloitetta joukkoliikenneyhteyksien parantamiseen Yli-Iissä.
Junes Lokan (asyl.) mielestä kulttuuripääkaupunkihankkeesta pitää luopua, kuten Perlaconin säästölistallakin esitettiin. Hän kritisoi Oulua turhamaisuushankkeista, joihin myös pyöräbaanat kuuluvat. Keskittyä pitäisi ydintehtäviin.
Eeva-Maria Parkkinen (kesk.) ihmetteli miten teatterin leikkauksesta tuli elämää suurempi asia. Jos kaavailtu puolen miljoonan euron säästö toteutetaan, palattaisiin tuessa 2019 tasolle. Kulttuuripääkaupunkihankkeesta Parkkinen totesi, että siinä yhtenä pointtina on osallistaa alueita. Lauri Nikula (kesk.) muistutti, että päätös lähdöstä kulttuuripääkaupunkikisaan tehtiin viime valtuustokaudella.
Sami Pikkuaho (kok.) ei sulata leimaamista kulttuurivihamieliseksi, jos kulttuurimäärärahat joutuvat tarkastelun alle muiden tapaan. Hänen mielestään keskusteluissa yleensäkin sorrutaan tahalliseen vastakkainasetteluun.
Jo aiemmin hyväksytty kunnallisveroprosentin korotus 21:een puhutti edelleen, oliko puolen prosenttiyksikön korotus riittävä vai olisiko sen pitänyt olla 1. Keskustelua herätti myös suunnitelmiin sisältyvä maahanmuuton kustannusten selvittäminen. Vihreiden valtuutettujen kannan mukaan asiaa ei tarvitse selvittää. Anne Huotari (vas.) ei pidä ihmisen hinnoittelusta. Toisten näkemysten mukaan kaikkien muidenkin ryhmien kohdalla menoja arvioidaan ja niitä pitää voida tarkastella.
Jenna Simula (ps.) teki esityksen pyöräbaanainvestointiin varatusta määrärahasta 1 miljoonan euron käyttämiseksi pyöräteiden peruskorjaukseen. Janne Hakkarainen (vihr.) puolestaan näki baanat erinomaisena investointina.
Jorma Leskelä (kesk.) on löytänyt uuden säästökohteen kaupunkipyöristä ja teki esityksen järjestelmän muuttamisesta siten, että sopimuksen kesto on viisi vuotta nykyisen 10 sijaan ja pyörämäärä vähennetään 300–350 pyörään, millä tultaisiin hyvin toimeen. Säästöä syntyisi vuositasolla 350 000 euroa. Mainittakoon, että kaupunkipyöriä ei ole voitu ottaa käyttöön vielä lainkaan puolalaisesta sopimuskumppanista johtuvista syistä.
Kalervo Ukkola (vas.) pohti mietitäänkö valtustossa vain säästökohteita eikä palveluiden järjestämistä, jossa pitää toimia asiakaslähtöisesti asukkaita kuunnellen esimerkiksi terveyspalveluissa.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja, valtuutettu Mirja Vehkaperä (kesk.) sanoi, että Oululle valtion myöntämä koronatuki on tarpeen, muutoin ensi vuoden talousarvio olisi vielä enemmän alijäämäinen. Talousarviota Vehkaperä pitää maltillisena.
Kaupunginhallituksen esityksessä talousarvion loppusumma on noin 1,4 miljardia euroa. Alijäämää on 51 miljoonaa euroa. Investointeja tehdään 140 miljoonalla eurolla ja uutta velkaa niihin joudutaan ottamaan 100 milj.e.
– Investointeja pitää tehdä, emme voi jättää kouluja ja päiväkoteja rakentamatta eikä teitä korjaamatta, sanoi Vehkaperä.
Valtuutetuilla on paljon odotuksia ensi vuoden alussa alkavasta työllisyyden kuntakokeilusta ja sen vaikutuksista työllisyyteen.
Selvää on, että taloudenpidossa ollaan tiukilla, mutta kasvua ja kehitystä pitää tavoitella. Koronatilanne tuo kaupungeille ja kunnille isoja haasteita.
Kahta mieltä oltiin siitä, pitääkö Perlaconin säästölista panna toimeen nopeutetusti. Mikko Viitasen (vas.) mielestä ei. Hän kritisoi myös yliopiston kampussuunnitelmia Raksilaan.
– Kyseessä ei ole mikään tiernapoikapatsaan siirto. Kaupungille siirrosta koituu huomattavia kustannuksia, vaikka toisin väitetään, sanoi Viitanen.
Puheenvuorossa nostettiin esille valtuustosopimuksen tekemisen tarve ensi valtuustokaudella, jotta isot asiat saadaan vietyä läpi hyvässä yhteishengessä ja konsensuksessa. Mahdollinen sopimus on tosin ensi keväänä valittavan uuden kaupunginvaltuuston päätettävissä.