Noin 10 kuukauden kuluttua suomalaisten vastavalitut lähipäättäjät aloittavat työnsä kuntien valtuustoissa. Heidät on valittu ensi huhtikuussa järjestettävissä kuntavaaleissa. Uusien valtuustojen työ alkaa 1.6.2021.
Vaikka kyseessä ovat paikallisvaalit, seurataan silmä tarkkana myös sitä, millaisen kannatuksen puolueet saavat valtakunnallisessa mielessä. Onko SDP pystynyt realisoimaan korona-aikana nousseen kannatuksensa vaaleissa? Pystyykö keskusta nousemaan ahdingostaan? Entäpä perussuomalaiset? Näkyvätkö hyvät, tosin laskussa olleet gallup-luvut kuntavaalien tuloksessa?
Yhdysvalloissa käydään syksyllä presidentinvaalit koronan ja mielenosoitusten sävyttämässä ilmapiirissä. Koronatilanteella voi olla vaikutuksensa myös Suomen kuntavaaleihin. Tilanteen arvaamattomuudella on varmasti vaikutusta kampanjoiden suunnitteluun ja toteutukseen. Mikään puolue ei halua leimautua koronalingon pyörittäjäksi.
On vaikea uskoa, että korona olisi poistunut tyystin suomalaisten keskuudesta ensi kevääseen mennessä. Rokotteen kehittäminen voi olla jossain päin maailmaa pitkälläkin, mutta kukaan ei tiedä tarkkaan milloin se on saatavilla väestötasolla. Kenties oikeusministeriössä on mietitty jo vaihtoehtoisia vaalitapoja kuntavaalien toteuttamiseen.
Joka tapauksessa äänestäminen vaaleissa kannattaa aina. Äänellään voi vaikuttaa asioihin ja jollei äänestä, ei ole oikein valitusoikeuttakaan. Kunnissa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat eniten lähiympäristöömme ja palveluihin, joita käytämme. Valtio hoitaa suuret linjat, mutta arkielämää helpottavat – tai vaikeuttavat – päätökset tehdään kunnissa.