Pohjois-Pohjanmaan alueen kunnat pärjäsivät hyvin Suomen Yrittäjien tekemässä Yrittäjien kuntabarometrissä 2020. Alle 10 000 asukkaan sarjassa yrittäjien elinkeinopolittikasta antamien arvioiden perusteella Kärsämäen kunta saavutti ensimmäisen sijan koko Suomen kuntien joukossa.
Pohjois-Pohjanmaalla keskiarvo elinkeinopolitiikan kokonaisarvosanasta oli 2,97 asteikolla 1–5 (1=erittäin huono ja 5=erittäin hyvä) 587 vastaajan antaman arvion mukaan. Sama keskiarvo annettiin koko Suomesta. Asteikolla 1–5 Pohjois-Pohjanmaan kuntien TOP viiteen mahtuivat Kärsämäki (4,10), Oulainen (3,90), Kempele (3,83), Utajärvi (3,47) ja Ii (3,21). Myös loput mukana olleet kunnat saivat yrittäjiltä hyvät arviot 2,5–3 väliin.
– On erittäin mukava, että Pohjois-Pohjanmaalta löytyy kolme kuntaa Suomen Yrittäjien kuntabarometrin TOP 5 sijoilta. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien yksi tärkeimmistä tehtävistä alueella on kunnan, yrittäjäyhdistysten ja yrittäjien välisen yhteistyön ja vuoropuhelun edistäminen. Tässä suhteessa kunnissa on elinkeinopoliittisesti nyt yrittäjien arvioiden mukaan onnistuttu alueellamme erinomaisesti, analysoi tuloksia Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen.
Pohjois-Pohjanmaalla ja koko Suomessa yrittäjät arvostavat aloittavan yrittäjän palveluja eniten. Pohjois-Pohjanmaalla 51 prosenttia vastaajista arvio ne tärkeimmäksi, koko maan osalta vastaavasti 52 prosenttia. Seuraavaksi tärkeimmäksi palveluksi alueen yrittäjät arvioivat rahoitus- ja investointineuvontaa (47 %), vastaava luku oli koko maassa hieman pienempi (42 %). Kolmanneksi tärkeimpänä pidettiin verkostoitumista (41 %), koko maassa (45 %), kun yrittäjät saivat vastauksissaan valita kolme tärkeitä kuntien tarjoamaa palvelua.
Yrittäjät eivät kuitenkaan varauksetta suosittele kuntaa tai kaupunkia kovin helposti toiselle yritykselle sijaintikunnaksi, sillä suositteluindeksi NPS on alueella ‑18 ja koko maassa ‑14. Kunta on onnistunut kohtalaisesti saamaan uusi yrityksiä kuntaan tai kaupunkiin.
Kyselyn tulosten mukaan yrittäjät arvostavat sitä, että kuntapäätöksenteko on yrittäjälähtöistä. Infrastruktuuri, yrityspalvelut ja elinkeinopolitiikan asema kunnissa nousevat kärkikolmikkoon osa-alueita tarkasteltaessa.
Yrityslähtöisimmät kunnat päätöksenteon suhteen kolme parasta ovat Kärsämäki, Kempele ja Oulainen useilla osa-alueilla mitattuna. Hankintaosaamisen, infran ja elinkeinopolitiikan osalta esille nousevat arviossa sama kuntakolmikko. Yrityspalvelujen osalta Iin kunta nousee mukaan kärkikolmikkoon Kärsämäen ja Oulaisten lisäksi.
Kaikissa kärkisijoilla olevissa kunnissa ja kaupungeissa yritykset ja yrittäjät on otettu kyxselyn tulosten mukaan hyvin huomioon päätöksiä tehtäessä.
– Yrittäjiä aidosti kuunnellaan ja ollaan aktiivisesti heihin yhteydessä, tiedetään mitä yrittäjälle kuuluu. Näin ollen osataan päätöksenteossa ottaa yritykset ja yrittäjät huomioon, summaa Kolehmainen.
Asiat mihin kunnissa tulee kiinnittää huomiota ja missä on menty yrittäjien arvioiden mukaan huonompaan suuntaan ovat yritysten mukaan ottaminen jo valmisteluvaiheessa, avoimuudessa ja tehokkuudessa. Hankintojen osalta on erityisesti menty huonompaa suuntaan sen suhteen, miten pk-yritykset otetaan huomioon ylipäänsä hankinnoissa ja kuinka avoimesti vuoropuhelua käydään. Yrityspalveluissa suunta on ollut parempi. Elinkeinopolitiikka koetaan entistä tärkeämmäksi. Yrittäjä arvioivat myös tietoliikenneyhteyksien olevan parempia kuin aikaisemmin. Kuntien toivotaan edistävän paremmin osaavan työvoiman saamista.
Alueella 27 prosenttia yrityksistä arvioi, että kunnan omat yhtiöt kilpailevat yksityisen yritystoiminnan kanssa ja 28 prosenttia arvioi, että omistajapolitiikkaan ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota.
Suomen Yrittäjien kuntabarometri ‑kysely yrittäjälle toteutettiin 16.2.–13.5. Vastaajia Pohjois-Pohjanmaalla oli 587 (koko Suomessa yli 10 000 vastaajaa), joista 87 prosenttia ilmoitti olevansa Yrittäjäjärjestön jäseniä ja 11 prosenttia vastaavasti ei.
Vastaajista 76 prosenttia ilmoitti, ettei ole luottamushenkilö, 9 prosenttia ilmoitti olevan kaupungin tai kunnan hallituksessa, valtuustossa ja/tai lautakunnassa. Yksinyrittäjiä vastaajissa oli 36 prosenttia, 2–9 henkilöä työllistäviä 47 prosenttia ja loput 10 henkilöä tai yli työllistäviä.