Tähän aikaan vuodesta metsästäjät voisivat lähteä vaanimaan metsäkauriita. Uroskauriiden eli pukkien metsästysaika jatkuu 15. kesäkuuta asti. Kauriskanta on elinvoimainen ja kestää metsästystä, vakuuttaa Iin seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Seppo Miettunen.
Vaikka kauriin saakin metsästää, varsinkin alkukesästä niitä metsästetään enemmän kameralla kuin pyssyillä. Miettunen toteaa, että kaurismetsillä käydään näillä leveyksillä enemmän syksyllä ja että saalismäärät kasvavat.
Manner-Suomessa on noin 20 000 metsäkaurista, arvioi Riistakeskus. Seppo Miettunen ei ala arvuutella numeroita.
– Kauriskannan arvio on yleensäkin epämääräinen. Se voi kuitenkin sanoa, että ne ovat yleistyneet ja niitä näkee. Kannan kasvusta kertoo sekin, että viime vuosina on annettu lupia kotieläinten rehuvastoja syöneiden ja sotkeneiden kauriiden metsästämiseen. Ja kauriit ovat osallisena liikenneonnettomuuksissa liki yhtä usein kuin hirvetkin.
– Metsästysvuonna 2019–2020 Iin seudun riistanhoitoyhdistyksen alueella saatu saaliiksi 70 kaurista, vuonna 2018–2019 44 kaurista. Saalismäärät ovat nousseet viime vuosina selvästi.
Kauriiden elinoloja helpottavat aiempaa vähälumisemmat talvet. Niille kohtuulliset olot löytyvät yleensä rannikon tuntumasta. Kantaa vahvistaa myös ruokinta. Iin seudullakin yksityiset ihmiset ruokkivat metsäkauriita. Ruokinta houkuttelee luonnostaan arkoja eläimiä lähemmäksi asutusta. Lähimmillään Seppo Miettunen on nähnyt juuri syntyneen vasan liki pihapiirissä. Emä on jättänyt sen odottamaan ja lähtenyt itse ruokailemaan.
Metsäkauris elelee mieluiten metsiköissä, joiden vieressä on esimerkiksi peltoaukea ruokapaikaksi. Kauriit laiduntavat mielellään pimeän aikaan. Varsinkin aamu- ja iltahämärissä niitä. Kauriit ovat kauniita katsoa, mutta ne ovat myös tehokkaita punkkien levittäjiä. Siinä mielessä kauriskantojen karsinnastakin on puhuttu jo useampia vuosia.
Yleisesti uskotaan, että kauriit ovat levittäytyneet etelästä kohti pohjoista. Seppo Miettunen ei usko siihen, vaan sanoo, että täkäläinen metsäkauriskanta on levittäytynyt Suomeen Ruotsin puolelta. Hän muistelee nähneensä ensimmäisen kauriin Kuivaniemen Pohjoisrannalla jo 1970-luvun lopulla.
– Se oli pellolla. Me ihmeteltiin, että mikähän se oikein on. Paikallinen Pohjolan-Sanomien toimittaja Hellen Hietalahti teki siitä jutunkin.
Riistakeskus kertoo nettisivuillaan, että metsäkauriita esiintyi Suomessa vielä pari reilu sataa vuotta sitten, mutta sitten laji hävisi. 1900-luvun alussa kauriita alkoi tulla Suomeen sekä Ruotsin puolelta, Tornionjokilaaksosta että Karjalan kannakselta. Sittemmin kauriita on siirretty myös Varsinais-Suomeen ja Ahvenanmaalle.