Tuoreessa tutkimuksessa ei saatu näyttöä tuulivoimaloiden infraäänen terveysvaikutuksista.
Kaksivuotisessa tutkimuksessa selvitettiin, onko tuulivoimaloiden infraäänellä haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että tuulivoimaan liitetty oireilu on melko yleistä, mutta infraäänialtistus ei selitä sitä. Tulokset lisäävät tietoa tuulivoimamelun infraäänen luonteesta.
Valtioneuvoston yhteisen selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) rahoittaman hankkeen toteuttivat VTT, THL, TTL ja Helsingin yliopisto. Selvityshanke koostui kolmesta tutkimusosiosta: pitkäaikaismittaukset, kyselytutkimus ja kuuntelukokeet. Tutkimukset kohdistettiin alueille, joilla asukkaiden tiedettiin yhdistäneen oireitaan tuulivoimaloiden infraääneen.
Kyselytutkimuksen mukaan alueilla, joilla etukäteen tiedettiin olevan asukkaiden tuulivoimaloiden infraääneen liittämää oireilua, oireet olivat melko yleisiä (15 %) lähellä tuulivoimaloita ja harvinaisempia (5 %) koko tutkimusalueella.
Mittausten mukaan tuulivoimalat muuttivat noin 1,5 kilometrin etäisyydellä sijaitsevien asuntojen ääniympäristöä äänenpainetasojen osalta kaupunkimaiseen suuntaan. Tuulivoimaloiden aiheuttama ääni asunnoissa oli hyvin pientaajuista, alle 2 Hz. Mittauksia tehtiin yhteensä 308 päivää kahdella eri alueella, joissa tuulivoimalat olivat nimellistehoiltaan 3–3,3 MW. Asunnoissa keskiäänitasot infraäänitaajuuksilla olivat 67–75 dB ja suurin 10 minuutin keskiäänitaso 102 dB. Mittausten tallenteista valittiin pahimpia mahdollisia infraäänitilanteita edustavat ääninäytteet hankkeen kuuntelukoeosioon.
Kuuntelukokeisiin osallistujat jaettiin kahdeksi ryhmäksi: henkilöt, jotka raportoivat saavansa oireita tuulivoimaloiden infraäänestä, sekä henkilöt, jotka eivät saaneet oireita. Kuuntelukokeissa infraäänen esiintymistä tuulivoimaloiden äänessä ei kyetty havaitsemaan, se ei vaikuttanut äänen häiritsevyyteen, eikä tahdosta riippumattoman hermoston stressiä ilmentäviin vasteisiin. Osallistujaryhmien välillä ei ollut eroja.