Toukokuussa 2018 astuivat kaikissa EU-maissa voimaan katsastusdirektiivin muutokset, joiden myötä auto saattaa muun muassa päätyä ajokieltoon aiemman hylkäyspäätöksen sijaan. Maallikon korvaan ajokielto kuulostaa siltä, että auto jää siihen. Näin voi ollakin, tai sitten ei, tiiminvetäjä Teemu Toivanen Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista kertoo.
– Katsastajalla on mahdollisuus antaa lupa siirtää auto, jos vika on sen kaltainen, että autolla voi turvallisesti ajaa vaikkapa korjaamolle.
Vastaavasti auton voi korjausten jälkeen siirtää jälleen katsastuspaikalle. Mikään automaatio tällaisen siirtoluvan saaminen ei kuitenkaan ole. Joskus kyse on juuri siitä miltä kuulostaakin, autolla ei saa ajaa. Vaikka siirtolupa heltiäisi, sekin on hyvin tarkasti määritelty. Auton saa siirtää tiettynä ajankohtana tiettyyn paikkaan, yleensä korjaamolle. Katsastukseen mennessä ei tarvitse kuitenkaan jo valmiiksi miettiä, minkä korjaamon pihaan tarvittaessa pyytää siirtolupaa.
– Autoa ei tarvitse välittömästi viedä pois katsastuspaikalta. Korjauksen voi sopia ensin ja siirtää auton korjaamolle sitten kun määränpää on selvillä ja lupa siirtoon saatu.
Ajokieltoon voi nyt päätyä auto, joka olisi jo vanhoilla katsastussäännöilläkin hylätty. Virallisesti katsastuspäätös on edelleen hylätty, mutta vakavissa tapauksissa hylkypäätöstä terästetään ajokiellolla. Sellaisesta viasta, josta olisi aiemmin selvinnyt korjauskehotuksella, ei siis edelleenkään voi joutua ajokieltoon.
Hyvin yleinen ajokiellon syy on renkaat.
– Se näkyy selvästi tilastoissa. Kun urasyvyys on liian pieni, katsastajan on määrättävä ajokielto. Kuljettajan on erittäin helppo tarkistaa tämä asia ennen katsastukseen menoa renkaan pääuran kulumisindikaattorista, Toivanen kertoo.
Liian kuluneet renkaat ovat samalla hyvä esimerkki ajokieltoon johtavasta viasta, jonka määräämisen jälkeen katsastaja usein antaa luvan siirtää ajokiellossa olevan auton rengasliikkeen halliin.
– Kuluneiden renkaiden johdosta matka olisi katkennut poliisin ratsiassa jo ennen katsastuskäytäntöjen muutosta. Tältä osin katsastuksen ja poliisin toimintatavat yhtenäistyivät muutosten myötä, Toivanen huomauttaa.
Jos autossa on huomautettavaa mutta ei ajokiellon arvoisesti, auto voi saada korjauskehotuksen. Silloin havaitut viat on korjattava katsastajan vaatiman ajan kuluessa, mutta uutta käyntiä konttorille ei tarvita. Seuraava aste on auton hylkäys. Silloin auton korjaamiseen ja jälkitarkastukseen saapumiseen on aikaa kuukauden päivät. Katsastuksessa hylätyllä autolla saa kuitenkin laillisesti ajaa viat korjattuna kaksi kuukautta, ennen kuin auto menee käyttökieltoon.
– Kuukauden jälkeen autolle ei kuitenkaan enää suoriteta jälkitarkastusta, jossa katsotaan vain tarkastuskohteet, joissa vikoja on havaittu. Sen sijaan autolle tehdään kokonaan uusi katsastus, Toivanen toteaa.
Ajokielto on varattu hylättyjen pahimmille tapauksille. Sitä käytetään tilanteissa, joissa katsastuksen tulos on hylkäys, eikä autolla ole turvallista ajaa. Ajokielto liittyy aina hylättyyn katsastukseen, joten myös ajokieltoon määrätyillä autoilla on hylätyn katsastuksen tapaan yhden kuukauden jälkitarkastusaika.
Kuten hylkäystapauksissa, myös ajokieltoon määrätyille autoille tehdään vain hylätyn katsastuksen jälkitarkastus, jos katsastuksesta on kulunut alle yksi kuukausi. Jos aikaa on kulunut yli kuukausi, suoritetaan määräaikaiskatsastus kokonaisuudessaan uudestaan.
Tietyin edellytyksin ajokiellossakin olevalla autolla saa ajaa. Ei kuitenkaan pitkään eikä kauas, yleensä vain sovittuna päivänä korjaamon pihaan.