Kevättä leimaavat työehtosopimusneuvottelut. Näyttää siltä, että kikylle saataneen sanoa jäähyväiset laajalla rintamalla. Surijoiden joukko riippuu siitä, kysytäänkö työntekijä- vai työnantajaleiristä.
Kiky, eli vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus, on puhuttanut ja herättänyt paljon tunteita. Se toi muun muassa 24 lisätyötuntia palkatta noin 90 prosentille työvoimasta ja julkiselle sektorille lomarahaleikkaukset, mutta toki muutakin: muutoksia työvoimakustannuksiin ja sosiaaliturvamaksuihin.
Kikyn vaikutuksia pystytään ehkä arvioimaan kiihkottomasti vasta aikojen päästä. Lisääntyivätkö työpaikat, paranivatko yrityksen toimintaedellytykset ja tulos, koheniko kansantalous ja mitkä olivat vaikutukset ostovoimaan? Miten henkilöstö työpaikoilla voi?
Työelämä on murroksessa. Selvää on, että työnkin on pysyttävä muutoksissa mukana. Varmaa on, että työ ja toimeentulon hankkiminen pysyvät ihmiselon keskiössä jatkossakin.
Työn henkisestä kuormittavuudesta puhutaan tänä päivänä paljon. Syystäkin työelämää tutkitaan paljon. Enää eivät vakituiset pitkät työsuhteet ole selviö, vaan pätkätyöt lisääntyvät. Tällä hetkellä viidennes työsopimuksista on määräaikaisia. Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan työsuhteen laadulla ei kuitenkaan ole niin suurta vaikutusta ihmisten hyvinvointiin kuin on luultu. Olipa työsuhde pitkä tai pätkä, esimerkiksi työuupumuksen merkittävin riskitekijä on sama: kiire ja aikapaine. Suurin vaikutus työn imuun on mahdollisuus nähdä oman työnsä työnsä tuloksia, työyhteisön sosiaalinen ilmapiiri ja esimiehen tuki.
Vinkeiksi työssä jaksamiseen Työterveyslaitos antaa yksinkertaisia vinkkejä: Elä kokonaista elämää. Jaa aikaa ja energiaa sopivasti kaikille elämänalueille. Arvioi säännöllisesti omaa hyvinvointiasi. Tartu mahdollisiin epäkohtiin miettimällä mitä voisi tehdä. Ole sitkeä.
auli.haapala(at)rantapohja.fi