Koljun venesatamassa Halosenniemessä on talven aikana tehty ruoppauksia ja siistitty ympäristöä. Viimeistelytyöt tehdään keväällä, jolloin myös pengertä vahvistetaan.
– Ajan saatossa maankohouma ja lahden laskuojien tuoma liete on madaltanut satamaa niin, että isomman syväyksen vaativilla veneillä alkoi tulla pohjakosketuksia, toteaa venesatamasta vastaavan Koljun Veneily-yhdistyksen puheenjohtaja Niina Halonen.
Lupa oli 500 kuution ruoppaukseen. Kaikki työ satamassa on tehty omana hankkeena talkootyönä ja kustannukset maksettu yhdistyksen varoista, ilman avustuksia. Kustannukset ovat noin 4000 euron luokkaa, mutta ilman talkootyötä summan perään olisi pitänyt pyöräyttää hyvinkin yksi nolla lisää.
– Sataman ylläpidossa meillä mahtava yhteishenki ja sitoutuneita talkoolaisia. Kaikkien yhteinen tahtotila on pitää satama hyvässä kunnossa, toiminnassa ja ennen kaikkea tarjota kohtuuhintaisia venepaikkoja, kiittelee Halonen jäsenten aktiivisuutta.
Satamassa operoi ammattikalastajia, joten ruoppauksella on haluttu turvata myös heidän toimintaedellytyksiä. Yleensä yli viisimetrisille veneille on jouduttu joka vuosi myymään eioota, soutuveneille on löytynyt paikkoja.
Toiminnan suurin uhka Halosen mukaan on Oulun kaupunki, joka pitää yhdistystä löysässä hirressä lyhyillä maanvuokrasopimuksilla.
– Meille tarjotaan viisivuotisia sopimuksia kerrallaan, mikä tekee pitkäntähtäimen kehityshankkeet käytännössä mahdottomiksi, koska vuokrasopimus velvoittaa meidät purkamaan koko sataman sopimuksen päättyessä. Samalla viisivuotiset tai sitä lyhyemmät vuokrasopimukset sulkevat meidät esimerkiksi Leader-tuen ulkopuolelle, koska lyhyt vuokrasopimus ei takaa, että Leaderin investointituki olisi siihen myönnetyssä käyttötarkoituksessa edellytyksenä olevan viiden vuoden ajan, harmittelee Halonen.
Halonen ihmetteleekin Oulun kaupungin politiikkaa: merellistä Oulua halutaan kehittää samalla kun painitaan kroonisen rahapulan kanssa ja satamat rapistuvat.
– Meillä olisi ratkaisu, mutta viestimme ei mene perille yrityksistä huolimatta: antakaa meille pitkä maanvuokrasopimus ja me kehitämme ja ylläpidämme satamaa, hankkisimme jopa rahoituksen siihen.
Koljun venesataman historia alkaa 1990-luvun alusta, kun kun Haukiputaan kunnanhallitukselle tehtiin aloite, että halosenniemeläiset saisivat itse ja omin kustannuksen rakentaa ja ylläpitää satamaa, joka silloin oli Haukiputaan kunnan omistamalla maalla. Tähän tuli kunnalta lupa ja satama rakennettiin venepaikoista perittyjen maksujen turvin.
Koljun Veneily-Yhdistys ry perustettiin 2013 jatkamaan satamatoimikunnan työtä ja kuntaliitoksen myötä helpottamaan sataman asioden hoitamista Oulun kaupungin kanssa. Koljun Veneily-yhdistys on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhteisö, jonka tarkoitus on edistää turvallista veneilyä.
Veneilykulttuurin jatkuminen sukupolvilta toisille on Niina Halosen mielestä hienoa. Kautta aikojen isät ja äidit ovat opettaneet näitä taitoja lapsilleen. On tärkeää, että olosuhteet ja puitteet säilyvät myös Oulun reuna-alueilla, missä veneily ja kalastus on monille elämäntapa.
Koljun Veneily-yhdistys tekee yhteistyötä Halosenlahden kyläyhdistyksen kanssa, joka ylläpitää sataman vieressä olevaa Koljun majaa. Kyläyhdistys joutuu toimimaan vielä lyhyempien, 2‑vuotisten vuokrasopimusten puitteissa. Kylällä on herännyt kysymyksiä, mitkä ovat kaupungin aikeet Koljun alueen suhteen jatkossa?
– Soisin, että kaupunki tekisi kauaskantoisia päätöksiä, joilla arvostetaan kyläläisten tekemää työtä ja annetaan toimintamahdollisuudet. Yhdistyksille pienetkin avustukset vapaaehtoistoiminnan tueksi voivat olla ratkaisevia, huomauttaa Niina Halonen.
Veneily-yhdistyksellä on satamassa myös kota, joka on kaikkien vapaassa käytössä. Muutama vuosi sitten kota paloi, mutta se rakennettiin uusiksi kaupungin lähidemokratiatoimikunnalta saadun avustuksen turvin.
Koljun Veneily-yhdistys vuokraa venepaikkoja varausjärjestyksessä. Jäsenille venepaikka on edullisempi. Paikasta peritään vuosimaksu ja pääsääntöisesti sama venepaikka on haltijansa käytössä vuodesta toiseen, ellei toisin sovita. Yhdistyksen hallituksella on oikeus muuttaa venepaikkoja sataman toimivuuden takaamiseksi. Venevuokratulot menevät sataman ylläpitämiseen.
Niina Halonen muutti perheineen Oulusta Martinniemeen kuutisen vuotta sitten. Hänen juurensa ovat vahvasti Halosenniemessä. Halonen on myös Martinniemen kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja ja aktiivitoimija nyt kaksi kertaa Röyttän saaressa järjestetyssä Röyttä Rockissa. Festaria ei ole ensi kesänä, sillä saaressa olevan “Riemuliiterin” sähköjä uusitaan, mutta 2021 rokataan saaressa jälleen.
– Tapahtumaan liittyvistä asioista sopiminen Iin kunnan kanssa sujui erittäin jouhevasti, kiittelee Halonen.
Martinniemen sataman tulevaisuus on ollut jo useamman vuoden puheenaiheena, sillä osa satamasta on käyttökiellossa huonon kunnon takia. Sataman tilannetta käsitellään Martinniemen kyläyhdistyksen kokouksessa torstaina 13.2. Paikalla on myös kaupungininsinööri Tapio Siikaluoma.
Koljun venesatama
• Sijaitsee Halosenniemessä Halosenlahden pohjukassa. 35 vuokrattavaa venepaikkaa, 1 vierasvenepaikka.
• Hallinnoi noin 40-jäseninen Koljun Veneily-yhdistys.
• Venesatamassa yhdistyksen ylläpitämä kota.
• Satama-alue vuokrattu Oulun kaupungilta 800 e/vuosi.
• Alueella toimi Halosenniemen höyrysaha vuoteen 1951.
• Halosenniemeen syntyi 1920-luvulla asuinyhdyskunta.
• Museovirasto määritellyt Halosenniemen asuinalueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Uusi troolialus vesille keväällä
Halosennimeläiset ammattikalastajat Jukka Ålander ja Jarkko Ålander, isä ja poika, pääsevät jäiden sulaessa kalavesille uudella troolialuksella, jota he ovat itse rakentaneet talven aikana. Perheyrityksessä on kalastuskokemusta jo kahdenkymmenen vuoden ajalta. Uusi 10-metrinen kalastusalus tulee käyttöön nykyisen vastaavanlaisen troolarin rinnalle.
– Uusi alus valmistuu vapuksi, jolloin kalastuskausi alkaa, kertoo Jarkko Ålander.
Ålanderit kalastavat troolilla, loukuilla ja verkoilla. Saalis on pääosin muikkua, siikaa ja lohta. Kalaa myydään Halosenniemestä kodin yhteydessä olevasta hallista. Kalaa välitetään myös kalaliikkeille.