Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen aktiivit ovat tammikuun aikana työskennelleet Jäälinjärven perälle rakennettavan noin 3,5 hehtaarin suuruisen järvialtaan eli laskeutusaltaan suodatinkankaan asennuksessa. Järvialtaan avulla halutaan hidastaa Saarisenojan tuloveden kulkua, jotta sen mukanaan tuoma kiintoaine laskeutuisi järven eteläpäähän, eikä leviäisi koko järveen. Yhdistyksen tietojen mukaan vastaavanlaista rakennetta ei ole aiemmin toteutettu muualla Suomessa. Hankkeelle on saatu rahoitus Juha Sipilän hallituksen päättämästä vesienhoidon tehostamisohjelmasta.
– Järvialtaan seinämä rakennetaan suodatinkankaasta, jota kannattelee kaksi kuuden tuuman lankusta sekä kolmen sentin Finnfoamista rakennettu puomi. Pohjassa kangasta pitelee sen helmaan laitettu raskas kettinki ja puolivälissä kulkeva ohut terästanko, kertoo yhdistyksen aktiivi Birger Ylisaukko-oja.
Jo aiemmin järven pohjaan upotettiin noin kolmekymmentä kymmenien kilojen painoista betoniankkuria varmistamaan erotusrakenteen pysyminen paikallaan.
Jäälinjärveen tulevasta vedestä kolme neljäsosaa tulee juuri Saarisenojaa pitkin ja tulovesi sisältää erittäin paljon rauta-humus kiintoainetta. Vuosien aikana Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys on rakentanut Jäälinjärven valuma-alueelle kaikkiaan yhdeksän vesienhoitorakennetta, kuten kosteikoita, laskeutusaltaita ja lietteenpoistojärjestelmiä. Ylisaukko-ojan mukaan rakenteilla on saatu aikaan Jäälinjärven vedenlaadussa toivottuja parannuksia, mutta kiintoaineongelma ei ole poistunut.
–Tässä järvialtaassa Saarisenojasta tuleva vesi viipyy noin neljä päivää, kun aiemmissa pienissä altaissa vesi on viipynyt muutaman tunnin ajan. Uskomme, että kiintoaineen laskeutuminen on näin suuressa laskeutusaltaassa selvästi tehokkaampaa.
Järvialtaasta vesi ohjataan kulkemaan muuhun osaan järveä kevättalvella altaan pohjoisreunalle rakennettavan virtausaukon kautta, jotka pitkin kalat ja vesieliöt pääsevät vapaasti liikkumaan. Järvialtaaseen laskeutunutta lietettä ei säännöllisesti poisteta, sillä altaan mahdollinen täyttyminen kestää kymmeniä vuosia.
– Toivottavasti tuona aikana voidaan valuma-alueella toteuttaa toimenpiteitä, jotka vähentävät rauta-humuskiintoaineen kulkeutumista, Ylisaukko-oja sanoo.
Tällä viikolla Jäälinjärven suodatinkankaan asennus saatiin valmiiksi. Nyt se odottaa kevään tuloa, jolloin kangas jäitten lähdettyä laskeutuu paikalleen. Järvellä kankaasta kertovat sinne pystytetyt varoituslinjat, jotta erityisesti moottorikelkkailijat osaisivat varoa rakenteita.
– Kulkua varten jäälle on rakennettu erikseen “suppilo”, josta kelkoillakin pystyy ajamaan. Tuolla kohdalla järvialtaan rakenne on jo laskettu jään alle, Ylisaukko-oja sanoo.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Markku Vuolteenaho kertoo, että kun järviallas saadaan valmiiksi, on yhdistys saanut valmiiksi kaikki suurimmat rakenteet, joita sen on ollut tarkoitus toteuttaa.
– Seuraavina vuosina työtä kuitenkin riittää edelleen nykyisten rakenteiden kunnossapidossa ja tarkkailussa sekä muun muassa hoitokalastuksen parissa. Lisäksi kunnostustoimiin liittyy tutkimusta, jonka avulla toivomme muidenkin saavan rohkaisua vesistöjen kunnostamiseen.
Yhdistys on vesienkunnostuksen ohella yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa muun muassa rakentanut vaellus- ja hiihtoreittiä Jäälin ja Koitelin välille sekä pystyttänyt lintutornin ja kaksi laavua kolmen kosteikon kautta kulkevan reitin varrelle. Yhdistys tekee myös laajaa yhteistyötä Jäälin koulun kanssa.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen toiminta on saanut laajasti huomiota omatoimisuutensa ja innovatiivisuutensa ansiosta. Yhdistys toimii yhteistyössä laajan asiantuntijajoukon kanssa ja se jakaa kokemuksiaan omatoimisesta vesistönkunnostuksesta käsikirjassa, joka on julkaistu osoitteessa www.vesienhoidonkäsikirja.fi
Jäälinjärvi ja sen hoitotoimet
Ranta-asutus kuormittaa Jäälinjärveä. Valuma-alueen ojitus ylisyvine metsäojineen muuttaa veden virtauksia ja laatua. Valtaosa järveen tulevista haitallisista aineista pysähtyy sinne, jolloin järvestä lähtee eteenpäin melko hyvälaatuista vettä.
Jäälinojan valuma-alueelle on rakennettu Kokkojärvenniityn kosteikko, Korteojan kosteikko ja Kalamäen kosteikko sekä Kokko-ojan haaran ja Saarisenojanniityn pintavalutusalue, joiden lisäksi muun muassa kaksi putkipatoa. Kosteikot pidättävät hyvin ravinteita, mutta ongelmana on kiintoaine, johon järvialtaalla halutaan vaikuttaa.
Hankkeita on toteutettu jäsenmaksuilla sekä ELY-keskuksen, Metsäkeskuksen, Kiimingin kunnan, Oulun kaupungin, Euroopan aluekehitysrahaston sekä K‑Supermarket Jäälin rahoituksella sekä mittavalla talkootyöllä. Yhdistys on perustettu vuonna 2011.
Hoitotoimilla on ollut paljon vaikutusta. Kosteikot pidättävät hyvin mm. typen liukoisia osia. Sinilevähaittaa ei ole ollut enää neljään kesään, veden väriarvot ovat parantuneet. Limalevähaitat ovat vähentyneet. Kalakannan rakenne on kunnossa.