Pitkien vapaiden jälkeen aloitetaan jälleen lukematon määrä elämänmuutoksia. Hiilarit pudotetaan pois ruokavaliosta ja uutta salikorttia vingutetaan neljäkin kertaa viikossa. Muutaman viikon kuluttua kaikki on taas entisellään. Miksi niin moni elämänmuutos jää lähtötelineeseen?
– Koska muutos tehdään innon vallassa sen sijaan että haluttaisiin muuttaa elämää. Innostutaan siitä että nyt pudotetaan 15 kiloa, mutta ei haluta sitä elämäntyyliä, jota tavoitteen saavuttaminen edellyttää. Ei oikeasti haluta käydä lenkillä, vaan katsoa kotona Salkkareita ja herkutella, laillistettu ravitsemusterapeutti ja personal trainer Petteri Lindblad lataa.
Usein elämäntapamuutokseen lähdetään väärin perustein. Tunnetaan esimerkiksi itseinhoa peilin edessä ja aletaan laihduttaa.
Kestävämpi peruste muutokselle olisi vaikkapa halu voida paremmin. Hyvinvoinnin ja siinä sivussa myös painon putoamisen voi saavuttaa muuttamalla elämänsä, ei vetämällä läpi muutaman kuukauden hevoskuurin.
– Kaikille voisi antaa sellaisen neuvon että lopettakaa laihduttaminen. Se ei toimi. Elämänmuutos ei ole mikään ohimenevä kuuri, vaan pysyvä muutos. Pysyvyyttä lähdetään hakemaan pienillä muutoksilla. Ensin muutetaan pari-kolme pientä asiaa, jotka vievät kohti tavoitetta, Lindblad neuvoo.
Vaikka todellinen muutos lähtee liikkeelle pienin askelin, samaan aikaan viedään eteenpäin sekä ruokapuolen että liikuntatottumusten muutosta. Pieni askel liikunnassa tarkoittaa esimerkiksi bussista jäämistä paria pysäkkiä ennen kotiovea ja loppumatkan kävelemistä, ei salikorttia. Ruokapuolella pieni askel on patongin vaihtaminen ruisleipään, ei kaikkien hiilarien täyskielto.
– Parin kuukauden päästä katsotaan, onko pystytty pitämään ne pienet muutokset. Ollaanko sillä tiellä jolla halutaan olla ja jaksetaanko muutosten lisäksi hoitaa muut asiat kuten työt ja ystävät. Jos vastaus on kyllä, voidaan taas muuttaa pari-kolme pientä asiaa ja jatkaa elämän muuttamista.
Pienten muutosten onnistuminen on paljon todennäköisempää kuin suuren elämänmuutoksen onnistuminen kerralla. On helpompaa mennä rappuja pitkin kolmanteen kerrokseen kuin lähteä 15 kilometrin lenkille.
Toki tuloksetkin ovat erilaisia, mutta elämänmuutoksen tekijän pitää unohtaa kiire, muutoksen ei tarvitse tapahtua heti.
Repsahdukset takaisin vanhoihin tapoihin ovat yleensä merkki siitä, että uutta elämäntapaa ei aidosti haluta. Silloin on todennäköisesti tullut tehtyä liikaa muutoksia kerralla ja kannattaa palata hieman taaksepäin. Repsahdus ei kuitenkaan ole minkään loppu.
– Kuoleeko repsahdukseen? Jos kuolee, niin sitten se tietysti on loppu. Muuten repsahdus on vain todiste siitä, että jokin ei toiminut. Se on oppitunti, josta fiksu ottaa opikseen eikä jatka samalla lailla, hakaten päätään seinään.
Lindblad ei pidä valmentajan hankkimista mitenkään välttämättömänä elämänmuutoksen onnistumiselle. Jos kokee tarvitsevansa valmentajan ruoskijaksi eli jonkinlaiseksi elämänmuutoksen takaajaksi, ollaan taas väärillä jäljillä eikä muutos tule onnistumaan. Elämänmuutos on henkilön oma projekti, jossa onnistumisen vastuuta ei voi ulkoistaa valmentajalle.
– Mutta jos on ihan hukassa eikä tiedä, mitä liikunta- ja ruokapuolella pitäisi muuttaa, pätevä valmentaja voi auttaa vähitellen liikkeelle.