Kukinnan perusteella mustikkasadosta on tulossa korkeintaan keskinkertainen, puolukkasadosta keskimääräistä runsaampi. Satonäkymät tarkentuvat sitä mukaa kun raakilehavaintoja kertyy.
Mustikan pääkukinta alkoi toukokuun puolessa välissä eteläisessä Suomessa ja kesäkuun alussa pohjoisessa Suomessa. Lapin alueella mustikka kukkii edelleen monin paikoin. Mustikan kukkien määrä on ollut useimmissa havaintometsissä keskimääräistä alhaisempi.
– Myös raakileita on jo päästy laskemaan koeruuduilta. Tähänastisten raakilehavaintojen perusteella mustikan kukat ovat pölyttyneet heikosti. Kukista on päätynyt raakileiksi pääsääntöisesti vain alle puolet, kertoo erikoistutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Puolukan pääkukinta alkoi eteläisessä Suomessa kesäkuun alkupuoliskolla, Keski-Suomessa viikkoa myöhemmin. Pohjoisimmilla alueilla pääkukinta ei ole vielä alkanut. Kesäkuun puoleen väliin mennessä lasketuilla koeruuduilla puolukan kukkia on ollut keskinkertaisesti tai jopa runsaasti.
Sääolosuhteet ovat olleet pölytyksen kannalta hyvät. Otolliset säät näyttävät jatkuvan myös niillä alueilla, joilla kukinta ei ole vielä alkanut.
Hilla on kukkinut keskinkertaisesti tai jopa runsaasti suurimmassa osassa laskettuja koeruutuja. Suomenselän ja eteläisen Lapin alueella viikon 24 alussa paikoin esiintyneet yöpakkaset ovat saattaneet vaurioittaa kukkia ainakin avoimilla ja alavilla kasvupaikoilla.
Luken ja Suomen 4H-liiton yhteistyö marjahavaintojen teossa on jatkunut vuonna 2019. Tähänastiset havainnot on tallennettu kaikille avoimeen marjahavaintojen tiedotusjärjestelmään. Järjestelmä löytyy osoitteesta marjahavainnot.fi. Marjahavaintojen tekijäksi voi ryhtyä kuka hyvänsä marjasadoista ja luonnon tarkkailusta kiinnostunut. Ohjeet havaintometsän perustamisesta sekä havaintojen teosta ja tallentamisesta löytyvät täältä.