Kaikki Rantapohjan alueella vaikuttavat eduskuntapuolueet pitävät liikenneyhteyksiä tärkeimpänä Oulua tai lähiseutua koskettavana hankkeena. Asia selviää Rantapohjan puolueiden piirijärjestöjen edustajille tekemästä kyselystä. Vastauksia pyydettiin puolueilta, joilla on piiritoimintaa alueella ja ainakin yksi edustaja eduskunnassa.
Kristillisdemokraatit mainitsivat tärkeimpänä tulevalla vaalikaudella käynnistettävänä hankkeena kaksoisraiteen saamisen Ouluun sakka. Samaa tavoittelee keskusta, josta todetaan kaksoisraiteen mahdollistavan myös Oulun seudun toimivan lähijunaliikenteen. Vasemmistoliiton mielestä kaksoisraide Ouluun ja Haaparantaan vahvistaisi Perämerenkaaren elinvoimaa. Sosiaalidemokraatit haluavat niin ikään edistää kaksoisraiteen rakentamista Ouluun saakka sekä alueen lähijunaliikennettä.
Kokoomuksesta vastataan, että liikenneratkaisut ovat keskeisellä sijalla pitkien välimatkojen maakunnassa. Samansuuntaisesti vastataan perussuomalaista, josta todetaan tärkeimmiksi hankkeiksi liikenneverkoston kehittäminen, rakentaminen ja ylläpitäminen.
Siniset mainitsevat tärkeimpiä hankkeita listatessaan ensimmäisenä Nelostien perusparannuksen Oulusta Kemiin. Vihreät mainitsevat ensimmäisenä kaivostoiminnan kehittämisen, mutta toisena heidänkin listallaan tulee kaksoisraide Ouluun, neljän tunnin yhteys Helsinkiin ja tunnin junayhteydet Kokkolaan, Rovaniemelle ja Kajaaniin.
Puolueiden vaalibudjeteissa suuria eroja
Puolueet käyttävät Oulun vaalipiirin alueen kampanjointiin reilusta 10 000 eurosta noin 75 000 euroon.
Eniten rahaa käyttää Oulun vaalipiirin suurin puolue keskusta. Perässä tulee vasemmistoliitto noin 60 000 eurolla ja sosiaalidemokraatit alle 50 000 eurolla. Kokoomuksen piirijärjestö ilmoittaa käyttävänsä vaalipiirin kampanjaan muutamia kymmeniä tuhansia, vihreät noin 35 000 euroa ja perussuomalaiset noin 30 000 euroa. Kristillisten piirijärjestö kampanjoi noin 20 000 eurolla ja siniset reilulla 10 000 eurolla.
Koulutusta ratkaisuksi työttömyyteen
Oulun ja lähiseudun työttömyyden ratkaisemiseksi sosiaalidemokraatit, vihreät, siniset ja perussuomalaiset tarjoavat koulutusta. Vasemmistoliitto uskoo lisää työpaikkoja syntyvän osaamisella ja luovuudella, keskusta haluaa paikallista sopimusta ja ohjaajia työpaikoille, kokoomus uskoo toimivien liikenneyhteyksien tuovan työpaikkoja ja kristilliset haluaa muun muassa valtion työpaikkoja ruuhka-Suomen ulkopuolelle.
Puolueiden piirijärjestöiltä kysyttiin myös muun muassa maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämisestä, Pohjois-Pohjanmaalle sopivasta sotesta ja maahanmuuttopolitiikasta.
Rantapohja teki kyselyn puolueiden piirijärjestöjen edustajille sähköpostitse. Kysymyksiin vastasivat SDP:n Oulun piirin toiminnanjohtaja Sanna Husa, Vihreiden Oulun vaalipiirin puheenjohtaja Marja Lähde, Sininen Tulevaisuus ‑puolueen Oulun piirin puheenjohtaja Pirkko Mattila, Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Ahti Moilanen, Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki, Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Jussi Ylitalo, Kokoomuksen Pohjois-Pohjanmaan piirin varapuheenjohtaja Pauliina Valkovirta ja Kristillisdemokraattien Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun piirin puheenjohtaja Leena Askeli. Heidän vastauksensa ovat sivuilla 8–18.
Puolueille esitetyt kysymykset
1. Onko mielestänne yksittäisellä kansanedustajalla tai ryhmällä jonkin alueen edustajia oikeutta ajaa eduskunnassa oman alueensa etua? Jos on, niin miten? Jos ei, niin miksi ei?
2. Mikä on mielestänne tärkein Oulua ja lähiseutua koskettava hanke (tai hankkeita), joka olisi saatava käyntiin tulevalla vaalikaudella?
3. Rantapohjan alue on merkittävissä määrin maaseutumaista aluetta. Miten tällaiset alueet saadaan pidettyä elinvoimaisina ja onko siihen mielestänne edes syytä?
4. Oulun ja lähiseudun työttömyys on pysynyt monia muita valtakunnan alueita korkeampana, vaikka vähentymistä onkin ollut. Koulutuskaan ei välttämättä auta, jollei ole työpaikkoja. Mistä siis lisää työpaikkoja Pohjois-Pohjanmaalle ja Oulun vaalipiiriin?
5. Pidättekö Oulun, Haukiputaan, Kiimingin, Yli-Iin, Oulunsalon sekä Ylikiimingin kuntaliitoksia onnistuneena ratkaisuna. Miksi tai miksi ei?
6. Olisiko kuntaliitoksia syytä tehdä Pohjois-Pohjanmaalla lisää esimerkiksi sote-ratkaisujen yhteydessä? Mitä kuntia voitaisiin liittää yhteen?
7. Oulun vaalipiirissä tuotetaan ja käytetään paljon turvetta erityisesti energiantuotantoon. Mikä on kantanne sen käyttöön. Jos turpeen käyttö on mielestänne lopetettava, millaisia elinkeinoja alan yrittäjien ja työntekijöiden olisi syytä alkaa harjoittaa?
8. Millainen voisi olla Pohjois-Pohjanmaalle sopiva sote?
9. Pitäisikö Suomen maahanmuuttopolitiikkaan tehdä muutoksia? Jos, niin mitä?
10. Mikä on edustamanne puoluepiirin vaalibudjetti eduskuntavaaleissa 2019?