Toi­mit­ta­jal­ta: Pei­liin kat­so­mi­sen paikka

Näi­nä päi­vi­nä ei tar­vit­se kat­soa kau­hu­lef­fo­ja jär­kyt­tyäk­seen. Riit­tää, kun seu­raa uuti­sia van­hus­ten­huol­los­sa tapah­tu­vis­ta epä­koh­dis­ta. Jär­kyt­tä­vin­tä on, että monet puut­teet, kuten riit­tä­mät­tö­mät hen­ki­lös­tö­mi­toi­tuk­set, ovat olleet pit­kään tie­dos­sa. Ei ole kuul­tu tai kuun­nel­tu, saa­ti toi­mit­tu. Hyvä puo­li kuplan puh­kea­mi­ses­sa on, että maton alle lakais­tut tosi­asiat on nyt oikeas­ti otet­ta­va todesta.

Sel­vää on, että riit­tä­vä hoi­ta­ja­mi­toi­tus pitää kir­ja­ta lakiin ja val­von­taa lisä­tä, mut­ta tämä ei yksin rii­tä. Tar­vi­taan sank­tioi­ta, mikä­li pal­ve­lun laa­tu ja taso eivät vas­taa sovit­tua. Hoi­to­yk­si­köi­den oma­val­von­ta ei rii­tä. Tulee mie­leen van­ha sanan­las­ku pukis­ta kaa­li­maan var­ti­ja­na. Kun iso­jen yksi­tyis­ten yri­tys­ten hoi­to­ket­ju­jen pää­mää­rä­nä näyt­tää ole­van mak­si­maa­li­nen voi­ton­ta­voit­te­lu van­hus­ten kus­tan­nuk­sel­la, herää myös kysy­mys, sopii­ko kil­pai­lu­tus yli­pää­tään van­hus­pal­ve­lui­hin. Var­sin­kin, kun hin­nan ja laa­dun suh­de näyt­tää ole­van veteen piir­ret­ty vii­va. Eikä kyse ole yksin vanhuspalveluista.

Pei­liin kat­so­mi­sen paik­ka on myös kun­nis­sa ja kun­tayh­ty­mis­sä. Käsi sydä­mel­le, onko van­hus­ten­hoi­toon resur­soi­tu riit­tä­väs­ti? Onko hin­ta ollut rat­kai­se­vin teki­jä pal­ve­lu­ja ulkois­tet­taes­sa ja on saa­tu sitä, mitä on tilat­tu? Onko alet­tu jo val­mis­tau­tua riit­tä­väs­ti van­hus­väes­tön mää­rän lisään­ty­mi­seen ja suu­rem­paan koti­pal­ve­lui­den ja ympä­ri­vuo­ro­kau­tis­ten pal­ve­lua­sun­to­jen tar­pee­seen? Vai onko niin, että odo­tuk­set pelas­tuk­ses­ta on vie­ri­tet­ty vie­lä hämä­rän pei­tos­sa ole­vaan sote­uu­dis­tuk­seen? Hoi­toa ja hoi­vaa tar­vit­se­vat van­huk­set eivät voi odottaa.

Kii­rees­ti on alet­ta­va huo­leh­tia myös sii­tä, miten hoi­to- ja hoi­va-ala saa­daan veto­voi­mai­sek­si ja alal­le kou­lu­tet­tua lisää työ­voi­maa. Asia, mis­tä ei ole vie­lä pal­jon hiis­kut­tu, on se, että jo nyt alan työ­pai­kois­sa piti­si pys­tyä oman työn ohes­sa kou­lut­ta­maan opis­ke­li­joi­ta aiem­paa enem­män, sil­lä kou­lu­tus­re­for­min myö­tä oppi­mi­ses­ta yhä suu­rem­pi vas­tuu on siir­ty­nyt työpaikoille.

Auli Haa­pa­la

auli.haapala(at)rantapohja.fi