Toi­mit­ta­jal­ta: Koti­rau­ha antaa suo­jan eläinrääkkääjälle

Per­hee­seem­me otet­tiin vuo­den 2015 tam­mi­kuus­sa Kai­nuun eläin­suo­je­lu­yh­dis­tyk­sen kaut­ta vii­si­kuu­kau­ti­nen koi­ran­pen­tu, joka oli jou­tu­nut elin­suo­je­lu­yh­dis­tyk­sen hoi­viin vii­den muun koi­ran kans­sa. Pen­nut oli­vat olleet hylät­ty­nä, pää­asias­sa vail­la hoi­toa muu­ta­man vii­kon ajan. Löy­tö­het­kel­lä pen­nut oli­vat elos­sa, mut­ta todel­la heik­ko­kun­toi­sia. Useat pen­nuis­ta kär­si­vät ter­vey­son­gel­mis­ta vie­lä pit­kään pelas­tu­mi­sen jälkeen. 

Pen­nut oli sala­kul­jet­ta­nut Suo­meen osin vail­li­nai­sin pape­rein nai­nen, joka oli har­ras­ta­nut saman­lais­ta toi­min­taa jo aiem­min. Hän jat­koi tätä toi­min­taa kis­so­jen kans­sa edel­leen vuo­den 2015 jäl­keen­kin. Vuo­den 2016 kevääl­lä tie­dus­te­lin Kajaa­nin suun­nal­ta, oli­ko tämän nai­sen eläin­rääk­käys­ta­paus eden­nyt miten­kään koh­ti jon­kin­lais­ta rat­kai­sua. Sil­loin sain tie­don, että se on polii­si­tut­kin­nas­sa ja kärä­jil­le ete­ne­mi­nen kes­tää toden­nä­köi­ses­ti pit­kään. Sen jäl­keen en ole asias­ta vali­tet­ta­vas­ti kuul­lut, eikä kukaan muu­kaan tun­nu tie­tä­vän, sai­ko nai­nen teke­mi­sis­tään tuomiota.

Vaik­ka hän oli­si saa­nut eläin­ten­pi­to­kiel­lon tai ‑maa­han­tuon­ti­kiel­lon, ei Suo­men eläin­suo­je­lu­yh­dis­tyk­sen mukaan sil­lä ole mitään mer­ki­tys­tä, sil­lä viran­omai­set eivät pys­ty val­vo­maan nii­tä. Kiel­lon nou­dat­ta­mis­ta ei saa val­voa koti­rau­han pii­ris­sä, kos­ka sen rik­ko­mi­ses­ta saa­ta­va ran­gais­tus on vain sak­koa. On var­sin yleis­tä, että eläin­rääk­kää­jät jat­ka­vat toi­min­taan­sa aiem­paan tapaan, kos­ka kes­tää pit­kään jou­tua kärä­jil­le, eikä sen­kään jäl­keen tar­vit­se Suo­men lain puit­teis­sa muut­taa käy­tös­tään. Koti­rau­han suo­ja eläin­rääk­kää­jäl­le on siis voi­mak­kaam­pi kuin hänen teke­män­sä eläin­ten kaltoinkohtelu.

Eläin­suo­je­lu­yh­dis­tys­ten liit­to ajaa par­hail­laan eläin­suo­je­lu­ri­kok­sen mak­si­mi­ran­gais­tuk­sen nostamista.