Eivät yli-iiläiset mutise huonosta joukkoliikenteen tasosta turhaan. Syitä löytyy.
Kertalippu Yli-Iistä Ouluun maksaa aikuiselle yhteen suuntaan 10,10 euroa, Kiiminkiin 8,30 euroa. Ymmärtäähän sen, että matka kun pitenee niin hintakin nousee. Sitä on vaikea ymmärtää, että päästäkseen oman kaupungin palveluiden ääreen joutuu maksamaan itsensä kipeäksi.
Kiiminkiin, jossa alueen hyvinvointikeskus sijaitsee, pääsee vain kerran aamulla ja matka kestää noin 40 minuuttia. Iltapäivällä on yksi vuoro takaisin Kiimingistä Yli-Iihin. Kaikki muut vuorot kiertävät Iin ja Haukiputaan kautta ja kestävät kahdesta neljään tuntiin.
Lisäksi Yli-Iistä Kiiminkiin pääsee Onni-palveluliikenteellä, joka kulkee kolmena päivänä viikosta aamulla kello 7. Tilauksesta auto kulkee toisenkin kerran puoliltapäivin Kiiminkiin.
Yli-Iistä Ouluun bussimatka kestää noin kaksi tuntia ja sisältää aina vaihdon joko Kiimingissä tai Iissä. Oulusta ei klo 15.12. lähtevän vuoron jälkeen Yli-Iihin pääse ja viikonloppuisin sinne ei liikennöi yhden yhtä autoa.
Jos kulkijoita ei linjoilla ole, ei kaupunki halua niitä ylläpitää tai vuoroja lisätä. Onko kaikki vuorot ajettava isolla linja-autolla? Jos kyytiin nousee vuoroa kohti noin yhdestä seitsemään henkilöä, niin eikö pienempikin auto riittäisi?
Yli-Iihin liikennöivien vuorojen vuosikustannukset ovat noin 127 000 euroa. Yksittäisen matkan kustannukset ovat kaupungille linjasta riippuen 14 eurosta 21 euroon. Tappiolle menee. Parannusta ei ole luvassa vuosien 2018–2023 suunnitelmissa. Paineet ovat toisaalla.
Koska palveluja on karsittu Yli-Iistä rohkealla kädellä, olisiko kaupungin syytä tasa-arvoistaa tilannetta edes joukkoliikennettä lisäämällä? Kylällä ei ole palveluita, eikä niiden ääreen sieltä pääse. Pysyykö maaseutu elävänä?