Kieltämättä kolumnini aihe voi vaikuttaa yhtä mielenkiintoiselta kuin pihan perälle unohdettu sorakasa tai kolmas puhelinpylväs vasemmalta. Huomatkaa kuitenkin, että otsikon kiinnostavuutta on yritetty lisätä parhaita some-kirjoitustapoja mukaillen isoilla kirjaimilla ja huutomerkeillä.
Huutomerkkihän tarkoittaa jokseenkin sitä, että ääneen luettaessa teksti huudetaan. Kolme huutomerkkiä ilmaisee tässä yhteydessä sen, että teksti täytyy huutaa yhtä tai kahta huutomerkkiä äänekkäämmin. Isot kirjaimet tarkoittavat sitä, että teksti tulee suorastaan karjua. Menihän viesti kaaliin!?
Jos mahdollinen älymystö mahdollisesti lukee tämän tekstin, voi sen piirissä herätä kysymys siitä, miksi on valittu näinkin epä-älyllinen ja maailman- ja sisäpoliittisesti epäajankohtainen aihe. Miksei Rantapohjan kirjoittaja vaadi heijastimien sijasta rauhaa maailmaan, aseidenriisuntaa tai kehu #MeToo-kampanjaa. Minkä takia ei ole kirjoitettu painavia sanoja siitä, kenelle lainsäädäntövalta demokratiassa lopulta kuuluu, hallitukselle ja eduskunnalle vai ay-pomoille?
Vaikka heijastimen käytöstä muistuttaminen on tylsää, tietävät syyspimeillä autoilevat, että se ei ole koskaan tarpeetonta. Vaikka muistuttaminen on jatkunut vuosikymmeniä, moni ulkoilija luulee yhä erottuvansa syksyn pimeydessä parhaiten valitsemalla lokakuun iltaa tummemman asun päälleen. Autoilija huomaa pimeydessä vaeltavan vasta muutaman metrin päästä. Jos heijastimeton jalankulkija tai valoton pyöräilijä on metrinkään ajoradan puolella, riski pahaankin onnettomuuteen kasvaa.
Luulenpa, että aika moni ilman heijastinta kulkeva on itsekin autoilija. Autoillessa heijastinta ei tarvitse ja lenkille lähdettäessä sitä ei viitsitä kaivaa esiin.
Jos vanhemmat eivät käytä heijastimia, on niitä syytä kiinnittää ainakin lasten vaatteisiin. Vaikka heijastin saattaa vaikuttaa tylsältä jutulta, voi se joskus pelastaa hengen.
Pekka Keväjärvi