Jalkapallon erikoisseuran Haukiputaan Pallon perustaminen 25 vuotta sitten oli rohkea ja ennakkoluuloton teko, josta kuuluu kiitos perustajille ja toimijoille. Ratkaisu oli oikea, sanoi Suomen Palloliiton Pohjois-Suomen piirin puheenjohtaja ja Palloliiton liittohallituksen jäsen Petteri Haapala HauPan 25-vuotisjuhlassa perjantaina Nyymannissa.
Neuvotteluja ja asennemuutostakin tarvittiin, jotta muut seurat luopuisivat lajista ja jalkapallo keskitettäisiin omaan erikoisseuraan. Sama hyvä ratkaisu tehtiin myös jääkiekossa Haukiputaan Ahmojen perustamisen myötä.
HauPa on ollut esimerkillinen seura ja edelläkävijä jatkossakin, uskoo Haapala.
– Seurassa on jo päätetty tulevasta panostuksesta juniorityöhön ja valmentajien koulutukseen, kuten myös Palloliitossa on linjattu tavoitteista.
Haapala toimi HauPan puheenjohtajana Raimo Heinon ja Ilpo Virtasen jälkeen. Hän kertoi saaneensa kotiseurastaan hyvät eväät ja näkökulmaa liiton tehtäviin, joissa vaikutetaan seurojen asemaan ja jalkapalloilun tulevaisuuteen.
Palloliiton historian suurin uudistus Seurojen Palloliitto ‑hanke muuttaa toiminta- ja hallintomallia, nykyisestä piiriorganisaatiosta luovutaan ja tavoitteena on seurojen aseman vahvistaminen. Tavoitteena on, että vuonna 2020 jokaisessa juniorijoukkueessa on koulutettu valmentaja.
Hyvän jalustan HauPan toiminnalle ja kasvulle toi oma harjoitushalli, mikä oli Haapalan mukaan rohkea ja merkittävä askel.
– HauPa on rohkeasti oman tiensä kulkija, luotettava ja reilu seura, jossa on hyvä harrastaa ja jota ei tunneta riidoista eikä taloudellisista katastrofeista.
Tästä on hyvä jatkaa
HauPan puheenjohtaja Jarmo Okkonen sanoi, että 25 vuotta on urheiluseuralle vielä vaatimaton ikä, mutta alku on hyvä, siitä on hyvä jatkaa. Edessä on kaksi vaihtoehtoa.
– Joko jatkamme nykyisellään hiukan vaatimattomina tai lähdemme uudistumisen polulle kuten Suomen Palloliittokin. Kuinka se tulee vaikuttamaan seurojen toimintaan, jää nähtäväksi.
– Mikäli seurat eivät kykene uudistumaan, jää Palloliiton uudistuminen sormiharjoitukseksi. Tämä puolestaan johtaisi jalkapallon suosion laskuun, vaikeuksista kilpailla parhaiden lahjakkuuksien houkuttelusta jalkapalloon ja sen myötä kilpailullisesta menestyksestä.
Jäseniä HauPalla on hieman yli tuhat, rekisteröityjä pelaajia noin 700.
–Erityisesti viime vuosina olemme kasvattaneet huomattavan määrän tuomareita. Vuosittain toiminnassa on mukana parisataa valmentajaa, joukkueenjohtajaa, huoltajaa ja rahuria. Vaikutuspiirissämme on noin kaksituhatta henkilöä, laskeskeli Okkonen.
Tämän kauden saldona naiset nousi ykköseen, mikä oli historiallinen saavutus. Miehet olivat kolmosessa kärkisijoilla, mutta eivät lähellä nousua. Miesten ja naisten kakkosjoukkueet tarjosivat aikuisille pelaajille paikan jatkaa harrastusta. Junioreissa muutamat ikäluokat menestyivät erinomaisesti sekä tytöissä että pojissa. Muutamissa ikäluokissa oli suuria haasteita saada joukkueellista pelaajia mukaan. Kaikkein nuorimmissa ikäluokissa innostus on todella suurta. HauPa on myös mukana SPL:n laatujärjestelmässä.
Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n aluejohtaja Esko Hassinen ja PoPLi ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Haukiputaan Heiton puheenjohtaja Jukka Ukkola toivat onnittelut juhlivalle seuralle. He kiittivät perustajia ja toimijoita hyvästä työstä.
– Tästä on hyvä jatkaa, seuran 50-vuotisjuhlia vietetään varmasti.
Haukiputaan seitsemäs ihme
25-vuotisjuhlassa muisteltiin v. 1998–99 toteutettua jopa hullunrohkeaa hallihanketta, mutta niin vain se kävi toteen. Haupalaiset purkivat vanhan teollisuushallin Kempeleestä ja pykäsivät sen Annalankankaalle. Työtunteja tarvittiin 15 000 ja rahaa 700 000 markkaa. Hallin vihkinyt SPL:n pääsihteeri sanoi, että halli on Haukiputaan seitsemäs ihme ja paikkakunnan suurin nuorisotalo, muisteli historiaa koonnut Taisto Isokangas.
Alun alkaen seuraa perustettaessa päätettiin lähteä liikkeelle omalla konseptilla, jossa ovat myös nais- ja tyttöjalkapalloilu vahvasti mukana. Avainhenkilöitä uutta seuraa perustetaessa olivat muun muassa Raimo Heino, Pentti Myllylä ja Atri Kuivala. Perustavassa kokouksessa toimintalinjoista alustuksen piti Pekka Pietilä.
Uuden seuran tunnuslipulle päätettiin valita iloiset värit, keltainen ja vihreä. Ensimmäisen haupalaisen maalin v. 1994 teki F‑juniori Juho-Pekka Pietilä.
HauPassa elää haave ja toive toisesta hallista, mutta toteuttamisyhtälö ei ole helppo ja jokseenkin mahdoton, kun Oulu on linjannut antavansa seurojen hankkeisiin vain 10% investointituen.
Uusia kunniajäseniä
Haupa palkitsi ansioituneita yhteisönsä jäseniä. Aiemmin kunniapuheenjohtajaksi on nimetty Raimo Heino, seuran toiseksi kunniapuheenjohtajaksi nimettiin nyt Ilpo Virtanen.
Kunniajäsenet:
Pekka Vilmunen. Pekka on toiminut sekä juniorijoukkueiden että miesten joukkueiden huoltajana lähes koko seuran toiminnan ajan.
Tuomo Kantomaa. Tuomo oli yksi aktiivisimmista henkilöistä halliurakan aikana.
Jarmo Keränen. Jarmo on toiminut kattavasti seuran eri ikäluokkien tukena kehityksen seurannan organisoijana ja asiantuntijana sekä valmentajana sekä juniorijoukkuiessa että aikuisten joukkueessa.
Veli-Matti Hölttä. Veli-Matti on toiminut seurassa koko sen toiminnan ajan, ensin pelaajan, sittemmin valmentajana ja myös seuran ja piirin hallintoelimissä.
Kaija Wennström (edesmennyt). Kaija toimi ansiokkaasti seuran ensimmäisen logon ja lipun suunnittelijana sekä seuran alkuvaiheissa joukkueiden taustajoukoissa.
Uudet nimilaatat kiinnitetään myöhemmin seuran kunniatauluun.
Seuran kunniajäseniksi on aiemmin nimetty Antti Alaluusua, Veikko Haapea, Taisto Isokangas, Soile Kiventerä, Atri Kuivala, Pentti Myllylä, Vilho Nikkinen, Pekka Pietilä ja Arto Väisänen.