Toi­mit­ta­jal­ta: Teh­dään­kö taas­kaan tarpeeksi?

Pit­kään työn alla ollut uusi eläin­suo­je­lu­la­ki tulee edus­kun­nan käsit­te­lyyn syk­syl­lä. Uudis­ta­mis­ta on kai­vat­tu jo pit­kään, sil­lä edel­li­nen laki on vuo­del­ta 1996. Laki sisäl­tää mon­ta hie­noa uudis­tus­ta, mut­ta luon­nok­ses­sa on myös koh­tia, jot­ka saa­vat veren­pai­neen kohoamaan.

Vas­ta nyt lakiin lisä­tään pykä­lä, joka vaa­tii eläi­mil­le jat­ku­van veden­saan­nin. Vas­ta nyt sää­de­tään, että oli­si kiva, jos esi­mer­kik­si leh­mä voi­si juo­da vet­tä sil­loin, kun sitä janot­taa. Tämä ei kyl­lä­kään kos­ke kaik­kia eläi­miä, esi­mer­kik­si monia turkiseläimiä. 

Par­si­na­vet­to­ja ei edel­leen­kään kiel­le­tä, leh­mien jaloit­te­lua kui­ten­kin lisä­tään. Tämä­kään ei ole voit­to, mut­ta jon­kin­lai­nen paran­nus sentään.

Mus­tin tai Mir­rin omis­ta­jal­le laki tuo uusia vel­voit­tei­ta. Laki­luon­nos teki­si koi­ran ja kis­san rekis­te­röi­mi­ses­tä pakol­lis­ta. Koi­ril­le rekis­te­röin­ti­pak­ko tuli­si ensin, kis­soil­le myö­hem­min. Täl­lä uudis­tuk­sel­la pyri­tään vai­keut­ta­maan pen­tu­teh­tai­lua sekä hel­pot­ta­maan löy­tö­eläin­ten palaut­ta­mis­ta omis­ta­jil­leen. Oli­si­han se upe­aa, jos jokai­ses­sa koi­ras­sa oli­si siru, joka ker­toi­si omis­ta­jan, eikä Face­boo­kin pus­ka­ra­diot enää niin usein täyt­tyi­si ‘kenen koi­ra mei­dän pihal­la’ — postauksista.

Var­mas­ti suu­rin osa eläin­ten omis­ta­jis­ta ajat­te­lee sil­mä­te­rän­sä paras­ta. Koto­na tätä kir­joit­taes­sa­ni ikku­nas­ta näkyy ihan onnel­li­sen oloi­sia leh­miä. Se, että lail­le on tar­vet­ta kui­ten­kin tar­koit­taa, ettei ihan jokai­nen mene eläin­ten hyvin­voin­ti edel­lä. Suo­mi on ihmis­ten hyvin­voin­tia mita­tes­sa maa­il­man hie­noin maa, eläin­ten koh­dal­la ei niin­kään. Elä­män laa­tu riip­puu hyvin usein sii­tä, syn­tyy­kö söpök­si pik­ku koi­ran­pen­nuk­si vai söpök­si pik­ku ketun­pen­nuk­si. Kum­mat­kin koi­rae­läi­miä, toi­nen vain saa rak­kaut­ta ja halauk­sia, toi­nen pie­nen häkin.